Miten johdamme yrityksen kasvua liiketoimintaympäristössä, joka tulee kohtaamaan disruption 100 % todennäköisyydellä? Miten tuotamme asiakkaille arvoa tulevaisuudessa, joka on vielä epävarma? Monipuolinen skenaariotyö auttaa hahmottamaan eri tulevaisuuksia ja valitsemaan kasvuaihioita muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Yksin ei tarvitse onnistua, vaan ekosysteemit tarjoavat loputtomasti mahdollisuuksia rakentaa yhdessä uudenlaisia tuotteita, palveluita ja liiketoimintamalleja.
- “Miten pääsemme niiden yritysten joukkoon, jotka pystyvät hyödyntämään tietoa oikein tulevaisuutensa suunnittelussa?”
- “Milloin meidän alamme disruptoituu ja miten?”
- “Mikä disruptoi alustatalouden 10 vuoden tähtäimellä?”
Nämä kysymykset ovat kasvuyritysten aitoja pohdintoja Kasvuryhmän työpajoista ja vertaistapaamisista. Tulevaisuus on epävarma, ja kasvuaihioiden etsimisessä onkin jatkuvasti ennakoitava mahdollisia tulevaisuuksia ja niiden tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia.
Skenaariotyö: Varaudu, suunnittele, avarra
Sitran tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufvan mukaan ennakoinnista on tutkitusti hyötyä yrityksille. Yritykset, jotka ennakoivat tilanteessa, jossa toimintaympäristö muuttuu, pärjäävät paremmin kuin ne, jotka eivät ennakoi tai tekevät liikaa, vaikka toimintaympäristö ei muutu.
Dufva hahmottaa ennakoinnin hyötyjä kolmella eri janalla:
Varaudu tulevaisuuteen: Tunnistetaan, jäsennetään ja hallitaan mahdollisuuksia ja uhkia. Etsitään vastauksia kysymyksiin: Mikä muuttuu? Mikä on epävarmaa? Näihin pääsee kiinni etenkin tarkastelemalla megatrendejä, trendejä ja niiden välisiä jännitteitä.
Suunnittele tulevaisuuksia: Visioiden pohjalta mietitään, miten oma organisaatio voisi muuttua. Mietitään myös, miten saada muut mukaan muutokseen, jota pidämme tärkeänä. Etsitään vastauksia kysymyksiin: Mikä on toivottavaa? Kenen kannalta? Mihin voimme ja kannattaa vaikuttaa? Näihin pääsee kiinni työstämällä erilaisia visioita ja toivottavien tulevaisuuksien kuvauksia.
Avarra tulevaisuuksia: Haastetaan omia ajatusmalleja ja luodaan uusia. Etsitään vastauksia kysymyksiin: Mikä on epävarmaa? Mitä oletuksia meillä on? Mitä emme tällä hetkellä kyseenalaista? Näihin pääsee kiinni tarkkailemalla heikkoja signaaleja, villejä kortteja ja epäjatkuvuuksia.
Mikko Dufvan vinkit skenaariotyöhön:
- Hae hyvä kokonaiskuva megatrendeistä: Megatrendien päälle on hyvä lähteä rakentamaan ajatuksia siitä, mitä tulevaisuus voisi pitää sisällään. Katso myös trendien välisiä jännitteitä ja ristiriitoja. Mitä mahdollisuuksia sieltä voisi löytyä?
- Täydennä megatrendejä heikoilla signaaleilla: Heikot signaalit auttavat haastamaan oletuksia ja avartamaan tulevaisuuksien kirjoa.
- Vältä kaikki tai ei mitään -ajattelua: Etenkin kun megatrendejä katsoo, saattaa helposti lipsahtaa ajattelemaan, että maailma on pelkkää kaupungistumista tai pelkkää ilmastonmuutosta. Aina löytyy vastaesimerkkejä ja toimialakohtaisia tai alueellisia poikkeuksia.
- Haasta oletuksia ja kuuntele erilaisuutta: On hyvä kuunnella eritaustaisia ihmisiä ja erilaisuutta sekä katsoa rohkeasti oman toimialan ja organisaation ulkopuolelle.
- Suhteuta muutos ihmisen tasolle: Tulevaisuuspohdinnat jäävät helposti abstraktille tasolle. Pitää pohtia, mitä tämä muutos tarkoittaa yksittäisen ihmisen arjen kannalta.
- Muista toivo! Meillä on paljon isoja haasteita juuri nyt. Samaan aikaan kehitys on siinä pisteessä, että meillä on kaikkien aikojen parhaat edellytykset vastata haasteisiin.
Yhteistyöhön pohjaavilla liiketoimintamalleilla tuotamme eniten arvoa asiakkaalle
Dufva korostaa tulevaisuuksien suunnittelussa sitä, että ei keskitytä vain oman organisaation sisäiseen muutokseen, vaan laajennetaan katse koko ekosysteemiin. Tulevaisuuskuvat ovat yksi tapa keskustella yhteistyökumppanien ja sidosryhmien kanssa yhteisestä suunnasta ja saada aikaan yhteistä toimintaa.
Anna Wäyrynen Sitran IHAN reilu datatalous -projektista muistuttaa, mikä valtava voima on yritysten välisessä tiimityössä. Yhdessä tekemällä yritykset pystyvät tuottamaan asiakkailleen suurempaa lisäarvoa ja pystyvät parhaiten rakentamaan asiakkaiden tarpeita vastaavat tuotteet ja palvelut. Uusia innovaatioita syntyy nopeasti, kun osaamista ja dataa on yhdisteltävissä eri toimialoilta.
”Kehotan etsimään kasvuaihioita reilusti oman yrityksen ulkopuolelta. Keitä kaikkia meidän omassa ekosysteemissämme toimii? Millaisia tuotteita ja palveluita voisimme tehdä yhdessä?” – Anna Wäyrynen, Sitra
Esimerkki ekosysteemistä: Kilpailuetua reilusta datataloudesta
Alustatalouden jätit ovat menestyneet nykyisillä markkinoilla omistamalla dataa ja myymällä sitä kuin raaka-ainetta konsanaan. Samaan aikaan kuluttajilta tulee selkeä viesti, että he eivät luota yritysten tapaan käsitellä dataa. Heillä ei myöskään ole riittäviä mahdollisuuksia arvioida, mitkä toimijat käyttävät dataa reilusti.
42 % eurooppalaisista kuluttajista on jättänyt käyttämättä digitaalisia palveluja, koska eivät luota siihen, miten heidän dataansa käytetään. – Sitra: Digitaalisten palveluiden käyttö. Kyselytutkimus neljässä maassa
Reilussa datataloudessa yritykset muodostavat ekosysteemin, joka jakaa ja käyttää dataa erilaisten palveluiden toteuttamiseksi niin, että kaikki saavat arvoa. Yksilö on toiminnan keskiössä niin, että hän ymmärtää, miten dataa käytetään ja antaa sen pohjalta luvan datan käyttämiseen ja hyödyntämiseen.
Vastuullinen datan hyödyntäminen ja vastuullisuuden näkyväksi tekeminen toisi uudenlaisen kilpailuedun erityisesti eurooppalaisille yrityksille, jotka ovat jääneet alustatalouden altavastaajiksi. Myös sijoittajat ja rahoittajat arvostavat yritysvastuullisuuden korkealle, joten reilu datatalous lisää yritysten houkuttelevuutta myös rahoittajien silmissä.
Katso video! Sitran Anna Wäyrynen kertoo näkemyksiä reiluun datatalouteen.
Lähde skenaariotyöhön kasvuryhmäläisten oivallusten siivittämänä:
Teettekö skenaariosuunnittelua ennakoinnin vai varautumisen takia? Plan for disruption ja käännä kaikki asiat mahdollisuuksiksi. Emme voi tietää mitä tulevaisuudessa tapahtuu, mutta voimme omilla toimillamme vaikuttaa siihen, että se olisi mahdollisimman positiivinen.
Pidä toinen silmä tiiviisti horisontissa ja tulevaisuuden mahdollisuuksissa. Samalla kun ratkot päivän polttavia haasteita, mieti miltä maailma näyttää 24 kuukauden jälkeen. Miten tartut tuleviin mahdollisuuksiin jo tänään?
Resursoi skenaariotyö. Resurssit ja toivottu skenaariotyö ovat harvoin linjassa. Aloita pienesti, ja suhteuta odottamasi lopputulos resursoituihin voimavaroihin.
Hyväksy skenaariotyön epätäydellisyys. Korona yllätti kaikki. Yllättäviin muutoksiin on todella vaikea varautua etukäteen, koska resurssit eivät riitä kaikkien mahdollisten tulevaisuuskuvien hahmottamiseen.
Yksinkertaista! Älä tee skenaarioista liian monimutkaisia. Ei kannata myöskään hukata aikaa skenaarioiden todennäköisyyksistä kiistelemiseen, vaan tarkastella skenaarioiden muodostamaa kokonaisuutta. Todellisuus on usein yhdistelmä eri skenaarioita.
Tee tulevaisuustyöstä osa arkipäivän päätöksentekoa. Maailma muuttuu nopeasti, ja kerran vuodessa strategiaprosessin osana tehtävä harjoitus ei riitä. Säännöllisyys on rautaa!
Ennakoinnin vaikeus ei ole syy jättää sitä tekemättä. Suunnitteluun liittyvää epävarmuutta voi olla vaikea hyväksyä. Mahdollisia tulevaisuuskuvia tulee silti pohtia ketterästi, koska kyse on tulevaisuusorientoituneen ajattelutavan käyttöönotosta ja juurruttamisesta osaksi kulttuuria.
Pohdi myös mahdottomilta ja yllättäviltä tuntuvia tulevaisuuskuvia. Kriisissä kannattaa keskittyä enemmän todennäköiseen ja toivottuihin skenaarioihin, mutta “rauhan aikaan” on hyvä pohtia myös villejä kortteja.
Lisää:
Pannako paukut nykyhaasteiden ratkaisuun vai tulevaisuuden kasvuhankkeisiin? Kolmen horisontin malli auttaa löytämään tasapainon kasvun tielle.
