Isot, globaalit haasteet ovat niin kompleksisia, ettei niitä pysty yksikään yritys, tutkimuslaitos, instituutio tai maa ratkaisemaan yksin. Yrityksille on yhä tärkeämpää tunnistaa oma paikkansa ja roolinsa näiden haasteiden ratkaisussa. Tulevaisuuden menestyksen rakentaminen tulevaisuuden markkinoita ja mahdollisuuksia silmällä pitäen edellyttää yhteistyötä sekä oman arvoketjun sisällä että sen yli. Kaikilta yrityksiltä vaaditaan uudistumiskykyä ja kykyä toimia yhä laajemmassa yhteistyössä.
Parhaat innovaatiot ja ratkaisut luodaan yhteistyössä.
Suunnannäyttäjät ymmärtävät, että yksin ei voi onnistua.
Ekosysteemit mahdollistavat uudenlaisen kasvun!
Ekosysteemien voima on siinä, että eri toimialojen toimijat ratkaisevat
yhdessä sellaisia isoja haasteita, joihin yksittäinen toimija ei yksin kykene.
Oma kokemus on, että lähdetään kaupallistamaan ajatuksella:
”Hei, tää on hieno juttu, tästä voi tulla vaikka mitä.”
- ja samalla unohdetaan, onko sille asiakastarvetta.
Innovaatio ei ole innovaatio ilman kaupallista menestystä
Kun loimme Beneqin, otimme missioksi: “Turning innovations into success”.
Tunnistimme, että innovaatiosta puhutaan kapeasti tuotekehityshankkeena.
Mutta innovaatio ei ole innovaatio ilman kaupallista menestystä.
Kysy ensin, onko markkinalla tarvetta. Varmista myös tarpeen kriittisyys jo teknologian konseptivaiheessa ennen viimeistelyä ja innovaation kaupallistamista. Pidä myös huoli, että kehitysvaiheessa asiakas pysyy keskiössä.
Tiedon yhteinen jakaminen ja hyödyntäminen on lähtökohta yhteistyössä onnistumiselle, mutta liian tiukasti rajatut sopimukset eivät välttämättä tue etenemistä. Isossa yrityksessä voi hyödyntää mm. startup-toimijoiden sopimuskäytänteiden ketteryyttä. Tärkeää on, rohkeus edistää ja edetä asioissa.
Olemassa oleville markkinoille astuminen uudistavan innovaation kanssa on helpompaa kuin markkinan luominen alusta alkaen.
TYKKI-strategia on innovaatiostrategia, jota usean kasvuyrityksen hallituksessa vaikuttava Sampo Ahonen on käyttänyt läpi toimialojen. Strategia perustuu yksinkertaisesti kolmeen sanaan: tunnistaminen, ymmärtäminen ja kaupallistaminen.
T = Tunnista liiketoimintamahdollisuus.
Y = Ymmärrä. Ymmärrä relevantti asiakastarve ja oma kyvykkyys tarjota ratkaisu.
K = Kehitä ratkaisu. Kysy asiakkaalta, tutkimuslaitoksilta, yliopistoilta > Rakenna ekosysteemi avuksi.
K = Kaupallista.
I = Innovaatio.
ja luo ekosysteemi/yhteistarjooma heidän kanssaan. Tehokkain tapa lähteä viemään yhteistarjoomaa eteenpäin on selkeiden mitattavien ja aikataulutettujen projektien kautta.
>> käytetään suunnitteluun liian kauan aikaa VS. lähdetään tekemään vajavaisilla tiedoilla, jolloin saadaan kilpailijoihin etumatkaa.
On tärkeää löytää balanssi vanhan säilyttämisen ja kunnioittamisen sekä innovoinnin ja uusiin tuotteisiin/palveluihin panostamisen välillä.
Kaupallistaminen voi olla myös innovaatio eli itse keksintö voi olla se, millä tavalla kaupallistaa ”vanha keksintö”.
Osaavaan omistajuuteen kuuluu aktiivisuus ja yrittäminen - menestyksen janoaminen. Suomi tarvitsee pitkän historian yrityksiä, joissa pitkäjänteisyys korostuu. Osaava omistajuus mahdollistuu erityisesti tätä kautta.
Luottamuspääoman rakentaminen vie aikaa ja tarvitsee vuorovaikutusta sekä kommunikaatiota. Tarinankerronnan taito lisää ja nopeuttaa osumatarkkuutta.
Sijoitus nyt vs. kestävä kasvu. Innovaatioraha vaatii kärsivällisyyttä. Onko meillä yrittäjissä tarpeeksi osaa-mista innovaatiopeliin? Ideoita löytyy, mutta kaupallistamisen vaihe jää insinöörimäiselle tasolle.
Suomi on exitien ihannoinnin maa. Siinä ei ole mitään pahaa, kunhan raha kiertyy takaisin innovaatiopeliin.
Oman innovaation tunnistaminen ja löytäminen on kuin Rubikin kuution pyörittely. Ensin palaset kohdalleen, sitten mukaan markkinaa ja muuta valintaa. Lopputulemana yksilöllinen menestyksen lähde.
Suunnannäyttäjät ymmärtävät, ettei yksin voi onnistua. Toimivan yhteistyön elementit:
1. Luottamus
- Näytä suuntaa - johda esimerkillä!
- Ole avoin ja rehellinen - kuuntele ja viesti aktiivisesti läpi koko matkan
- Ihmiset rakentavat luottamuksen
2. Osapuolten strateginen tahtotila ja tärkeys
- Määrittele hankkeen suunta ja näytä itse esimerkkiä avoimuudesta
- What’s In It For Me -keskustelu hankkeen alkuun on must.
- Uusia pelimerkkejä yhteistyösopimuksiin startup-puolelta
3. Tasavahvat osapuolet vs. yksi veturi?
- Pohjana luottamus ja sopimukset
- Haasta: Usein yhteistyötä tehdään isojen yritysten kankeiden prosessien mukaisesti ja sopimusehdoin
- Mahdollista: Sopimukset ja projektit tuovat valmiit, tutut mallit yhteistyöhön
- Keskustelkaa ja sopikaa selkeät yhteiset tavoitteet
- Yhteisesti sovitut ja tarvittaessa muokattavissa olevat toimintamallit ja check pointit
- Oppeja ketteristä sopimusmenetelmistä voi löytyä startup-puolelta!
Hyvän projektin erottaa huonosta sen toteutus:
Kun rakennetaan ekosysteemiä, jossa mukana kilpailijoita, voi olla hyvä
ajatus hyödyntää ulkopuolista, neutraalia fasilitaattoria.
Meille ekosysteemiyhteistyö on osoittanut,
että sitä enemmän saa mitä enemmän panostaa.
Jos jää seisomaan laidalle, ei varmaan mitään ole saatavissa.
Esimerkiksi Konecranes-Pesmel-yhteistyöstä ei olisi tullut mitään,
jos emme olisi uskaltaneet kertoa, että - tämä me osataan, mutta tuosta ei ymmärretä
yhtään mitään. Tärkeää on uskallus jakaa, mitä tiedetään, mutta myös ongelmat.
Datan merkitys työn tuottavuuden, toiminnan tehostamisen, vastuullisuuden kehittämisen, asiakasarvon kasvattamisen, uusien liiketoimintamallien ja esimerkiksi innovaatioiden syntymisessä on yhä tärkeämmässä roolissa. Datatalous luo mahdollisuuksia, mutta edellyttää yhteisten alustojen ja pelisääntöjen luomista sekä rohkeutta uudenlaiseen tiedon jakamiseen ja kokeiluihin.
Data tehostaa yhteistekemistä - > Datan kerääminen, käyttäminen ja todentaminen kaikkien toimijoiden osalta ja hyödyntäminen koko arvoketjussa (toimittajat, kumppanit, asiakkaat) Data tuo esiin oman toiminnan kriittiset kehityspisteet.
ja asiakaskokemuksen paremman johtamisen sekä asiakkaan kanssa datan jakaminen yhteisten tavoitteiden saavuttamisen ja arvon tuottamisen omaan ja asiakkaan toimintaan - aktiivinen kuuntelu vaaditaan.
USA:n taloudesta 40% liittyy dataan (ja luku kasvaa).
Aika monta kertaa näissä on menty rähmälleen
Ansaintamallien näkökulmasta, mitä useamman yrityksen yhteenliittymä sitä
heterogeenisempää tietoa jaetaan, ja kaupallisen hyödyn saaminen on hankalaa.
Jotta ekosysteemialustoista saadaan toimivia
Rakennusvaiheessa on tärkeää löytää hyvä toimija veturiksi, sellainen, joka ottaa aktiivisen
roolin ja hyvän siivun tehtävästä työstä, muttei liikaa. Kriittisen (data)massan saaminen
edellyttää muutamaa vahvaa toimijaa, jotka tuovat vähän enemmän sisältöä.
Datan jakamisella kilpailijakyräilystä vahvempaan
yhteistarjoomaan ja uskottavammaksi maailmallaAika usein ajatellaan ensin, että ollaan suoria kilpailijoita, mutta keskusteltaessa huomataan, että toimijoilla saattaakin olla toisiaan tukevia palveluja. Me olemme viemässä älykaupunkia yhdessä Suomesta maailmalle, ja tässä yhteydessä on ollut helppo huomata, että vaikka aluksi ajatellaan,
että tässä saattaa olla kilpailija-asetelmaa, yhdessä olemme uskottavampia maailmalla.
on siinä, että eri toimialojen toimijat ratkaisevat yhdessä sellaisia isoja haasteita, joihin yksittäinen toimija ei yksin kykene (tai sen ei ole taloudellisesti järkevää tehdä niin).
Ekosysteemissä on mahdollisuus liikkua arvoketjussa ylöspäin tai laajasti eri suuntiin. Ekosysteemissä yritykset pääsevät yhdessä kiinni isompaan kasvuun kuin olisi yksittäisinä toimijoina mahdollista päästä. Ekosysteemeissä katsotaan tulevaisuuteen- ei olla kiinni nykyisissä markkina- tai valtasuhdeasetelmissa.
Auta asiakasta ymmärtämään, mitä tämä tarvitsee. Hyvien oppien jakamiseen keskittyneiden ekosysteemien ja yhteisöjen esimerkkien avulla voidaan kehittää parempia tapoja toimia yhdessä.
Ekosysteemeissä yhteistyö ei rajoitu pelkästään yritysten väliseen vuorovaikutukseen. Se voi sisältää monenlaisia sidosryhmiä, kuten akateemisia instituutioita, hallituksia ja kolmannen sektorin organisaatioita.
Yritysekosysteemeissä toimijat ovat usein erilaisilta toimialoilta ja aloilta. Monimuotoisuus tuo mukanaan erilaisia näkökulmia ja osaamista, mikä voi edistää innovaatioita.
Toimijat voivat liittyä ja erota ekosysteemistä tarpeen mukaan, mikä mahdollistaa nopean reagoinnin markkinaolosuhteiden muutoksiin. Joustavuus myös haastaa uuden oppimiseen, erityisesti, jos yrityksissä on totuttu tiukkoihin sopimuksen varaisiin toimintamalleihin.
Yritysekosysteemissä tietojen ja resurssien avoin jakaminen on tärkeä osa yhteistyötä.
Tulevaisuuden markkinat rakennetaan ekosysteemeissä. Ekosysteemissä ei kannata keskittyä nykyhetkeen ja -yasiakkaisiin vaan tulevaisuuteen ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin, jotka sytyttävät kaikki osapuolet (ihmiset, ei vain yritykset) ja markkinoihin, jotka halutaan yhdessä valloittaa.
Kysytään asiakkaalta
Myyjät ovat kysyneet asiakkaalta, mitkä asiat huolettavat. Tämän kautta on saatu asiakkaalta
osa-alue, mikä on erilaisista lähtökohdista hankala. Tätä kautta olemme rakentaneet
ekosysteemiä - tuotetaan uudenlainen palvelu koneen ja ihmisen kanssa.
Hyödynnetään synergiat omassa arvoverkossa
Verkottunut hallituksen jäsen on esitellyt eri toimialojen yritykset toisilleen, mistä
on syntynyt lopulta keskustelujen ja pilottien kautta uusi kasvuhanke.
Parhaat innovaatiot luodaan yhteistyössä,
jossa on mukana laaja-alaisesti yrityksiä ja muita sidosryhmiä
- myös ei-kaupallisia toimijoita.
Firmojen välinen yhteistyö ymmärretään usein väärin
Ei ole mitään järkeä lähteä hakemaan huippuosaamiskeskittymiä saman toimialan yritysten välille. Yritysten välinen yhteistyö pitäisi rakentaa eri toimialoilla toimivien, toisiaan täydentävien yritysten välille. Samassa arvoketjussa olevat yhtiöt voivat tehdä yhteistyötä.
Tanskalaiset osaavat tämän hyvin.
Tuttujen kumppanien kanssa on helppo toimia ja rakentaa luottamusta. Ekosysteemin haaste on siinä, miten tuodaan toimintaan oikeat kumppanit. Parhaat tulokset vaativat yhteistyötä useimmiten uudenlaisten kumppanien kanssa. Usein avuksi tarvitaan ulkopuolinen fasilitaattori, joka pystyy katsomaan yli toimiala- ja kilpailijarajojen.
Minkälaisia kumppaneita ja kumppanisuhteita meillä on? Olemmeko mukana pitkän aikavälin hankkeissa lainkaan? Keillä näitä hankkeita on? Miten niihin pääsee liittymään? Kun pureksitaan kumppanikenttää, ketkä ovat tärkeimpiä kumppaneita eri kategorioissa? Löytyykö kumppaneita eri kategorioista? Löytyykö kumppaneita kansallisesti, entä kansainvälisesti?
Kommunikaatio on kuningas myös ekosysteemejä rakennettaessa. Minkälainen tarina kutsuu mukaan, miten toimijat haastetaan pelaamaan yhteen ja sitoutetaan tiedonjakamiseen? Millaisia kriteerejä mukaan haluaville asetetaan? Mukaan ekosysteemiin? Ota yhteyttä ekosysteemiä rakentavaan veturiin tai ekosysteemissä jo toimivaan kumppaniin.
