Puhuttiinpa yrityksen luovuudesta, uudistumisesta tai kasvusta, niitä ei voi manageriaalisesti johtaa, korostaa VTT:n Professor of Practice Nando Malmelin. Johtamisen tehtävä on rakentaa kyseenalaistavaa työyhteisöä, jossa ollaan uteliaita, etsitään uusia asioita ja uskalletaan epäonnistua.

”Uudistumiskyvyssä on lopulta kyse siitä, pystyvätkö ihmiset ajattelemaan luovasti. Pystyvätkö he rikkomaan omia ajattelumallejaan ja organisaation tapoja ja sitä kautta uudistamaan myös palveluja ja prosesseja? Johtaminen joko tukee tai estää tällaista luovuutta”, Malmelin sanoo.

Uudistuvassa yrityksessä virheet ja epäonnistumiset eivät voi olla ongelmia. Ne ovat hyväksi, koska niistä opitaan.

”Epäonnistumiset ovat olennainen osa luovuutta. Luovaan prosessiin kuuluu se, että alussa ei voi tietää, mihin päädytään ja miten. Epäonnistumiset antavat mahdollisuuden oppia. Mitä tehtiin väärin? Mikä ei edistänyt asiaa? Mitä teemme ensi kerralla toisin ja paremmin?”

Uudistuminen ei ole enää mahdollisuus, se on pakko

Monilla yrityksillä liiketoiminnan paineet johtavat siihen, että ainoa tapa maksimoida toimintaa on tuottavuuden tehostaminen. Se ei anna tilaa uudistumiselle.

”Tällaisessa tilanteessa yritys pyrkii karsimaan riskit ja epäonnistumiset. Kun ihmisten tehtävä on olla tuottavia, silloin ei voi toimia tai ajatella toisin kuin ennen. Tällainen strategia toimii pidemmän päälle vain yrityksessä, jonka toimiala on hyvin pysähtynyt ja liiketoiminnan edellytykset pysyvät samanlaisina”, Malmelin sanoo.

Liiketoimintaympäristössä, jossa muutos on nopeampaa kuin koskaan ennen, vain hyvin harvalla on mahdollisuus menestyä sillä, että keskittyy viilaamaan nykyliiketoimintaa tuloksellisemmaksi. Siksi yritysten strategisten valintojen joukossa on oltava uudistuminen ja muutokseen mukautuminen.


”Innovointi on epämukavaa ja sottaista, koska uuden luominen rikkoo vanhaa. Siksi yritykseen tarvitaan rohkeita häirikköjä haastamaan totuttuja tapoja.”

– Nando Malmelin, VTT

 

Lue miten Framery rakensi uudistuvan yrityksen kulttuurin