Kalevala Korun toimitusjohtajana viisi vuotta toiminut Kirsi Paakkari on uudistanut suomalaisten rakastamaa brändiä ja raivannut kansainvälistä kasvua Japaniin. Nyt hän jakaa kokemuksiaan myös Kasvuryhmän hallituksen uutena jäsenenä.
Mikä sai sinut mukaan Kasvuryhmän toimintaan?
Tulin alun perin suositusten kautta jäseneksi Kasvuryhmään. Kasvuryhmän suurin anti syntyy keskusteluista, joissa äänen saavat poikkitieteelliset, eri toimialoilta ponnistavat kokemukset niin B2B- kuin B2C-kentältä. Keskusteluille on yhteistä kasvu- ja kehitysorientoituneisuus ja omien kokemusten jakaminen. Siinä saa omat aivot liikkeelle.
Olet ollut nyt viisi vuotta toimitusjohtajana Kalevala Korussa. Millaista kokemusta ja näkemystä tuot mukanasi Kasvuryhmän hallitukseen?
Jaan mielelläni osaamistani ja kokemuksiani kasvustrategiasta ja kuluttajabrändin rakennuksesta sekä kansainvälistymisen onnistumisista ja haasteista.
Miten kuluttajatuotteen vieminen uudelle markkinalle onnistuu?
Ensimmäiseksi tuotteen tai palvelun täytyy olla kunnossa. Seuraavaksi kohderyhmän tunteminen on tärkeää, sillä ilman selkeää kohderyhmämäärittelyä on hyvin haastavaa menestyä uudessa markkinassa.
Tokiossa olemme onnistuneet 1,5 vuodessa rakentamaan Kalevala-brändille hyvän kasvualustan. Sen on mahdollistanut tarkka kohderyhmämäärittely ja yhteistyökumppanina paikallinen, loistava PR-toimisto. Kohderyhmäymmärrystä olemme edelleen kasvattaneet palkkaamalla paikallisen advisor-tiimin, jonka jäsenet kuuluvat ydinkohderyhmäämme. Päämyyntikanavana meillä on verkkokauppa, jota sesongeissa tukee pop-up-myyntipisteet. Seuraavaksi keskitymme myynnin kasvuun ja pohdimme omien suorien kanaviemme lisäksi myös muita jakelukanavia.
Millaisia mahdollisuuksia suomalaisilla B2C-yrityksillä on kansainvälisillä markkinoilla menestymiseen?
Digitaalisuus ja e-commerce mahdollistavat sen, että toimijat ovat heti ja automaattisesti myös kansainvälisiä. Ilman kirkasta brändiä ja puhuttelevaa tarinaa kuluttajatuote ei kuitenkaan myy uudessa markkinassa. Kuluttajabrändin rakentaminen vaatii isot investoinnit, mutta merkittävää myyntiä saadaan usein vasta vuosien kuluttua. Ei olisi pahitteeksi, jos esimerkiksi Business Finland pystyisi nykyistä paremmin tukemaan kansainvälistyviä D2C-yrityksiä brändin rakennuksessa.
Miten suomalaiset yritykset voisivat tukea toisiaan kansainvälisen kasvun saralla?
Monella toimialalla keskinäinen kilpailu Suomen sisällä on kovaa ja yhteistyötä saman alan toimijoilla vähän. Kun yritys lähtee kansainvälistymään, se tarvitsee kaiken mahdollisen tuen. Silloin kilpailu Suomen sisällä pitää välillä pystyä unohtamaan. Toisia kannustavalla yhteistyöllä yritykset, toimialat sekä kokonaiset ekosysteemit pystyvät rakentamaan isojakin voittoja kansainvälisillä markkinoilla.
Mitä itse olet oppinut kasvusta?
Kun aloitin Kalevala Korussa, yritys oli vaikeassa tilanteessa ja kasvu oli hiipunut. Teimme kasvustrategian tavoitteenamme liikevaihdon kolminkertaistaminen. Ihan alkuun katsottiin, mikä on toimivaa ja mikä ei. Kaikesta, mikä ei toiminut, pyrittiin luopumaan. Uudistimme brändin, malliston ja verkkokaupan sekä lopetimme kannattamattoman kansainvälisen agentti-jälleenmyyjämallin. Suurin oppi on ollut, että pitää uskaltaa myös lopettaa asioita, jotka eivät toimi, ja luoda uutta tilalle.
Meille tärkeää on ollut globaalin ajattelutavan haltuun ottaminen brändiin ja markkinointiin. Sama kasvukohderyhmämme on tunnistettavissa niin Suomessa kuin muiden maiden metropoleissa. Vaikka markkina olisi eri, brändin ydin pysyy samana.
Mitä toivoisit, että olisit tiennyt kasvusta urasi alkuvaiheessa?
Kasvu on valinta, johon pitää investoida riittävästi. Tavoitteiden pitää olla realistiset suhteessa omistajien valmiuteen investoida kasvuun. Nuorempana yritin liian yksin puskea eteenpäin. Yhden ihmisen visio ja kasvutahto eivät riitä, vaan tarvitaan useita rohkeita, kasvutahtoisia ihmisiä.
Kasvuryhmä Suomi ry on voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka tarkoitus on kiihdyttää keskisuurten, 10M€-1Mrd€ vaihtavien yritysten kestävää kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä. Kasvuryhmän toiminta perustuu tavoitteelliseen ja ohjattuun vertaissparraukseen. Kasvuryhmään kuuluu 210 kasvutahtoista yritystä ja yli 250 toimitusjohtajaa, omistajaa, hallituksen puheenjohtajaa sekä merkittävistä kasvuhankkeista vastaavaa johtajaa.
