Maailma ympärillämme muuttuu kovaa tahtia ja siksi yritysten kannattaa panostaa kasvuun ja uudistumiseen. Liiketoiminnan uudistaminen on yrityksille elinehto, mutta miten pienet ja keskisuuret yritykset voivat parhaiten panostaa uuteen osaamiseen, hyödyntää teknologiaa ja katsoa pidemmälle tulevaisuuteen?
Kansantalouden näkökulmasta Suomen tulevaisuus riippuu paljolti siitä, pystyvätkö meidän pk-yrityksemme uudistamaan liiketoimintaansa, lisäämään tuottavuutta ja ratkomaan kestävän kasvun haasteita. Muutostahti kiihtyy entisestään, ja se näkyy jo nyt yritysten arjessa. Suunnannäyttäjät ovat niitä, jotka panostavat rohkeasti liiketoiminnan laajentamiseen ja kehittävät ratkaisuja isoihin haasteisiin.
Tulevaisuuden menestys ei ole yksilöiden käsissä vaan yritysten ja näiden kumppanien yhteistyön ja innovatiivisen ajattelun lopputulos. Suomalaisilla yrityksillä on onneksi valtavasti potentiaalia, kun kanavoimme osaamisemme ja resurssimme fiksusti sekä hyödynnämme kansainvälisen yhteistyön mahdollisuudet.
Mistä yritysten sitten kannattaa lähteä liikkeelle tulevaisuuden suunnittelussa?
Esimerkiksi Sterassa asiaa lähestytään skenaariotyön kautta. Ennakointia voi hyödyntää innovoinnin alueiden tunnistamiseen ja kehittämispanostusten suuntaamiseen. Se auttaa luotaamaan ajattelua tulevaisuuteen ja pohtimaan erilaisia mahdollisia kehityskulkuja, vaikka tulevaisuutta ei kukaan voikaan ennustaa.
Globaalisti kilpailukykyiset ideat eivät synny suljettujen ovien takana
Yritykset ovat uuden äärellä, kun globaaleihin ongelmiin tarvitaan ratkaisuja, joita ei vielä ole olemassa. Yksittäinen organisaatio ei voi – eikä sen tarvitse – ratkaista yhteiskunnan kompleksisia ongelmia ilman ulkopuolisia kumppaneita. Ratkaisujen synnyttämiseen vaaditaan toimialat ylittävää yhteistyötä, panostuksia uuden kehittämiseen ja kyvykkyyttä hyödyntää uusia teknologioita.
Tällaisessa ekosysteemeissä menestyksekkäästi toimiminen edellyttää yhteistyötä, jossa eri kumppaneilla on vahva näkemys toimialan uudistamisesta. Ekosysteemeissä ponnistellaan yhteisen tavoitteen eteen kehittämällä uusia ratkaisuita, kokeilemalla ja uusia toimintamalleja ja vahvistamalla osaamista.
Hyvä esimerkki Suomessa jo toimivasta ekosysteemistä on SIX, kestävän teollisuuden ekosysteemi, johon kuuluu yrityksiä ja tutkimuksen tekijöitä. Esimerkiksi SIX Mobile Work Machines ryhmässä on mukana on erilaisia liikkuvia työkoneita valmistavia yrityksiä, jotka tunnistavat koko alan toimintaympäristöön liittyviä merkittäviä muutoksia ja ovat luoneet näkymän liikkuvien työkoneiden kehityksestä vuoteen 2030 mennessä. Nämä yritykset ovat siis tulleet yhteen ratkomaan pidemmän aikavälin kysymyksiä ja vievät myös yhdessä tulevaisuuden visiota käytäntöön.
Miten tulevaisuuden innovaatioita ja kasvuliiketoimintaa rakennetaan?
Usein tutkimus- ja innovaatiotoimintaa toteutetaan kehitysprojektien kautta. Tässä on vaarana, että kehittäminen jää inkrementaaliseksi, ja yritys ei kykene luomaan merkittäviä uusia liiketoiminnan avauksia. Siksi kannustan yrityksiä pohtimaan, kuinka ja millä aikaväleillä innovaatiotoiminnan arvoa tulisi mitata. Mikäli mitataan vain yksittäisten kehitysprojektien ROI:ta, jäävät pidemmän aikavälin uudistumiskykyä rakentava osaaminen ja kumppanuudet usein huomiotta.
Tässä kolme avainta kestävään menestykseen:
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on keskeisessä asemassa. Merkittävien innovaatioiden aikaansaaminen vaatii useimmiten pohjalle pitkäjänteisiä panostuksia osaamispohjan sekä kumppanuuksien rakentamiseen.
Suomen kansallisena tavoitteena on nostaa TKI-investoinnit neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tähän pk-yritykset pääsevät mukaan esimerkiksi Business Finlandin ohjelmien avulla. Nämä tarjoavat mahdollisuuksia osallistua yhteisrahoitteiseen tutkimustoimintaan pienemmilläkin omilla investoinneilla.
Yhteistyön ja tiedon jakamisen merkitys kasvaa. Isoja ongelmia ratkaistaan ekosysteemeissä ja erilaisilla alustoilla, ja siksi sekä tiedon että datan vaihtaminen on kriittisen tärkeässä roolissa.
Yrityksille tärkeä satsaus on myös aivokapasiteetti: ovatko yrityksenne parhaat osaajat tällä hetkellä kiinni operatiivisessa toiminnassa vai pohtimassa, mistä syntyy kasvua ja uudistumista?
Teknologia ja digitalisaatio merkittävässä roolissa
Meillä Suomessa on laaja skaala kansainvälisen tason ainutlaatuista teknologiaosaamista ja digitaalista kyvykkyyttä. Pk-yritysten kannattaa ehdottomasti hyödyntää tätä osaamista omassa toiminnassaan. Esimerkiksi Meconetin kasvun ja kilpailuedun rakentamisessa teknologia ja digitalisaatio ovat olleet keskeisessä roolissa.
Jotta teknologiainvestoinnit todella tuottaisivat tavoiteltua hyötyä ja lisäarvoa asiakkaalle, on tärkeää panostaa myös muuhun liiketoiminnan kehittämistä tukevaan aineettomaan pääomaan, kuten asiakasymmärrykseen, designiin ja organisaation toimintatapojen kehittämiseen.
VTT:n Lupaavimmat teknologiat -visiopaperi esittelee 11 teknologiaosaamisen aluetta, joihin Suomen kannattaa panostaa ja joissa meillä on johtavaa osaamista – kuten tekoäly, energiateknologia ja kvanttiteknologia. Kvanttitietokoneet ovat uutta ja kehittyvää teknologiaa, joka tulee mullistamaan tulevaisuutemme. Suomen tavoitteena on rakentaa tänne kvanttiteknologian kansainvälisen tason osaamiskeskittymä ja tämän ympärille rakentuva yritysten ekosysteemi.
Kvanttiteknologia voi tuntua monelle yritykselle kaukaiselta, mutta ekosysteemissä toimimalla yritykset voivat ammentaa uutta osaamista ja tunnistaa avautuvia mahdollisuuksia – kaikkea ei tarvitse osata itse.
Tutustu kolmeen Laura Juvosen suosittelemaan yritystarinaan, jotka tarjoavat lisää inspiraatiota ja kiinnostavia näkökulmia kasvuun, teknologiaan ja innovaatioihin:
1. Sterassa kasvuhankkeilla rakennetaan tulevaisuuskyvykkyyttä ja osaamispääomaa
2. Meconetin menestyksen keskiössä ovat asiakkaat, henkilöstö ja teknologia
3. Gebwell investoi ja kasvaa ekologisten jäähdytys- ja lämmitysratkaisujen edelläkävijänä
Lisää teemasta Kestävän kasvun yhteistyö ja ekosysteemit Kasvupäivässä
