Hakosen toimitusjohtaja Matti Pohjola siirtyi perheyrityksen johtoon K-ryhmän johtotehtävistä vuonna 2019. Pohjola on uudistanut merkittävästi sekä Hakosen liiketoimintaa että toimintatapoja. Kasvuryhmän Kasvupäivässä hän jakoi oivalluksiaan uudistumisen johtamisesta ja siihen liittyvästä rohkeudesta. 


 

Kun Matti Pohjola aloitti Hakosen toimitusjohtajana 2019, hän tutustui 250 työntekijän organisaatiossa juuri tehtyyn kulttuuriselvitykseen. Selvityksessä oli kysytty henkilöstöltä, miten Hakosella tällä hetkellä menee. 

“Henkilöstö totesi, että Hakonen on pitkän linjan perheyritys, jolla on kova eteenpäin menemisen tahto ja sumuinen suunta. Homma toimii, mutta kukaan ei oikein tiedä, miten. Samaan aikaan henkilöstö oli jo valmis muutokseen”, Pohjola kertoi jakaessaan oppejaan Kasvupäivän keynote-puhujana Helsingissä 17. syyskuuta.

Sumuisen suunnan Pohjola koki mahdollisuutena uudistua. Hän halusi tehdä tappiollisesti liiketoiminnasta kannattavaa ja tunnistaa ne liiketoiminta-alueet, joilla Hakosen olisi mahdollista kasvaa. 

Uskalla luopua kannattamattomista toiminnoista

Hakonen on vuonna 1918 perustettu perheyritys, joka jo ensiaskelissaan erikoistui muuttokuljetuksiin. Sadan vuoden aikana yhtiön tarjooma oli rakentunut laajaksi ja pirstaloituneeksi. Samalla muuttoliiketoiminnasta oli tullut tappiollista. Sitä oli Pohjolan mukaan vaikea saada kannattavaksi alan kovan kilpailun sekä huonon ennustettavuuden takia. Pohjolan ensimmäisiä analyyseja oli, että muutoista oli luovuttava, jos yhtiö haluaisi olla elinvoimainen ja jopa kasvaa.

“Olin haastatellut, tutkinut toimintaympäristöä, asiakkaita, trendejä, koko yritystä. Olin miettinyt systemaattisesti, miten muutot saataisiin kannattaviksi. Huomasin kuitenkin, että vahvuutemme ja kasvun mahdollisuutemme olivat muualla.”

Pohjolan mukaan vaati paljon rohkeutta ehdottaa muutoista luopumista yrityksen omistajalle. Urallaan hän on oppinut, että vaikka pelottaa, keskustelu kannattaa käydä. Muutos ei tapahtunut heti, mutta nykyään Hakonen ei enää tarjoa muuttoja. Kasvavaksi liiketoiminnaksi on tunnistettu tekninen asennus ja huolto, joka on kasvanut viidessä vuodessa peräti 150 prosenttia.

Pohjola muistuttaa, ettei radikaali ajattelu tapahdu itsestään, vaan kalenterista pitää varata aikaa uuden suunnitteluun. Itselleen pitää myös antaa lupa ajatella radikaalisti. 

“Radikaalisessa uudistumisessa on tärkeää tunnistaa ne omat haavanlehdet, mitkä laittaa värisemään. Muutoksessa tulee aina vastustusta, joten omaa suuntaa ja ajatusta pitää pystyä seuraamaan.”

Ole valmis muuttamaan strategiaa

On oltava kuitenkin valmis muuttamaan strategiaa. 

“Matkalla olen joutunut avaamaan ja sulkemaan ovia. Olen joutunut hyväksymään, etten aina tiedä oikeaa ratkaisua. Aina on kuitenkin löytynyt uusia ovia, joita avata”, Pohjola kertoo.

Pohjolan mukaan uudistumisen suuntia ei kannata hioa liikaa, vaan uusia ideoita pitää nostaa esille nopeasti ja kokeilla, mihin ne johtavat. Aina hyvätkään ideat eivät yksinkertaisesti toimi, jos asiakkailla ei ole niille tarpeeksi tarvetta. 

Epävarmuuden keskellä uskallus investoida on Pohjolan mukaan avainasemassa. Ilman investointeja ei synny muutosta. 

“Pitää uskaltaa investoida, vaikka ei tiedä, mitä on tulossa.”

Näe omien ihmisten voima – johtoryhmään saakka

Tärkein voimavara ja muutoksen ajuri Pohjolalle on ollut Hakosen oma henkilöstö. Vaikka uudistumismatkalla on investoitu uusiin avauksiin, on samalla pidetty huoli yhtiön taloudesta ja kassavirrasta, varmistettu maksuvalmius sekä se, etteivät ihmisten palkat ole vaarassa. 

“On tärkeä löytää vahvuudet kulttuurista ja johtaa uudistumisen keskellä myös kulttuurin muutosta. Meille johtava ajatus on ollut Hakosen lupaus Poistamme huolesi. Sitä on lähdetty rakentamaan ja vahvistamaan sekä ulkoisesti että sisäisesti.”

Vaikka Pohjola tuli Hakoselle täysin eri alalta, hän ei tuonut mukanaan muita johtajia. Pohjolalle oli tärkeää antaa hakoslaisille mahdollisuus työpaikkansa uudistuksen johtamiseen.

“Poimin omasta organisaatiosta johtoryhmään mukaan henkilöitä, joilla on erilaisia vahvuuksia. En antanut arvoa esimerkiksi koulutustaustalle. Nyt ajattelen, että olemme tehneet älyttömän hyvää työtä. Johtoryhmä on tiivis ja avoin. Siellä vallitsee uudistumishaluinen tunnerohkeus.”

Vaikka Hakonen on jo kasvanut ja tekee hyvää tulosta, ei uudistumismatka ole valmis. 

“Tahtotilan pitää edelleen olla, että nyt kasvetaan. Rohkeus ei lopu siihen, että saavutetaan tulokset.”