Mika Anttosen mukaan meillä on mahdollisuudet kestävään kasvuun, kunhan panostetaan uuteen teknologiaan, uusiin ratkaisuihin ja uusiin innovaatioihin. Suomalaisille yrityksille tämä tarkoittaa oman osaamisen tunnistamista ja sen valjastamista tulevaisuuden käyttöön.
“On aina ilo puhua ihmisille, jotka haluavat mennä elämässään eteenpäin ja löytää kasvua. Kasvu on se, mistä ihminen saa tyydytyksen ja merkityksen, ja jonka avulla ihminen saa parhaan itsestään irti.”
Näin Mika Anttonen sanoi aloittaessaan puheenvuoronsa Kasvuryhmän Kasvupäivässä Helsingin Pikku-Finlandiassa torstaina 23.5. Puheenvuorossaan Anttonen herätteli yritysjohtoa kestävän kasvun mahdollisuuksiin.
Anttonen on energiayhtiö St1:n pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja ja uusiutuvan energian puolestapuhuja. Puheenvuorossaan Anttonen korosti, että energiateollisuudessa kestävän kasvun eteen tehdään hartiavoimin töitä sekä yritysten kesken että yhteistyössä tutkijoiden kanssa.
Anttonen viittasi kansainväliseen energiajärjestöön, IEA:han, jonka mukaan tällä hetkellä meillä on olemassa noin puolet ratkaisuista, joita tarvitaan hiilineutraaliuteen vuonna 2050 pääsemiseksi. Uusiutuvan energian puolella skaalautuvia vaihtoehtoja energianlähteiksi on Anttosen mukaan tällä hetkellä vain kaksi: aurinko ja tuulivoima.
“Mutta niillä ei päästä vielä kovin pitkälle. Uusia ratkaisuja tarvitaan esimerkiksi sähkön teollisen mittakaavan varastointiin”, hän jatkoi ja lisäsi, että tarvitsemme myös uusia vaihtoehtoja uusiutumattomalle energialle, joka tuottaa tällä hetkellä noin 80 prosenttia globaalista energiankulutuksesta.
“Meidän pitäisi löytää magic button, jonka avulla väestönkasvu ja talouskasvu saa jatkua, mutta energiankulutus menee alaspäin. Magic buttonia ei kuitenkaan vielä ole olemassa ja se löytyy vain, jos kohdennamme resursseja oikein.”
Miten päästään kohti kestävää kasvua?
Päästöttömään ja kestävään energiateollisuuteen on vielä matkaa. Anttosen mukaan on selvää, että nykyratkaisuilla ilmastokriisi ei taitu ja siksi nyt jos koskaan on oikea aika satsata tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä erilaisiin teknologiapilotointeihin.
“Ilmastopolitiikan iso haaste on se, että samaan aikaan, kun teemme jo nykyteknologioilla mahdollistettavia toimenpiteitä, meidän pitää panostaa uuteen teknologiaan, uusiin ratkaisuihin ja uusiin innovaatioihin.”
Anttonen korostaa yhteistyön merkitystä. St1 tekee esimerkiksi yhteistyötä yhdysvaltalaisen MIT:n (Massachusetts Institute of Technology) kanssa ja omaa kokoluokkaansa isompien yritysten kanssa, joilla on vahva tasetta ja siten enemmän resursseja uusiin innovaatioihin.
“Uskon, että teknologia antaa meille lopulta mahdollisuudet kestävään kasvuun.”
Teknologia ei kuitenkaan ole yhtä kuin tekoäly, Anttonen muistutti.
“Minulla on kaksinainen suhtautuminen tekoälyyn. Olen innoissani siitä, että tiedemiehet pääsevät sen avulla tekemään tiedettä nopeammin. Samaan aikaan hirvittää visiot siitä, kuinka paljon tekoälyn lisääntyvä käyttö tulee lisäämään energiankulutusta.”
Mitä suomalainen yritys voi tehdä?
Anttosen mukaan suomalaiset yritykset voivat päästä osaksi energiamurrosta ja rakentamaan kestävää kasvua oman osaamisensa ja skaalautuvien ratkaisujen tunnistamisen avulla. Globaalin analyysin tekeminen sekä omasta toimialasta että yrityksestä on jokseenkin välttämätöntä.
“Te voitte yrityksissä ratkoa ilmastokriisiä ilman regulaatiotakin analysoimalla omaa toimintaanne. Missä voitte saada omalla toiminnallanne parhaan vaikutuksen siihen, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus tulee alaspäin?”
Anttosen mukaan ydinkysymys on, löytyykö suomalaisista yrityksistä tarvittavaa osaamista uusien ratkaisujen aikaansaamiseksi – ja hänen mukaansa löytyy.
“Osaaminen tulee olemaan tässä kestävyysmurroksessa kaikista kriittisin osatekijä. Ei tarvitse tehdä mitään isoja investointeja, kun tunnistaa oman osaamisensa ja panostaa sen kehittämiseen.”
“Uskon paljon enemmän siihen, että suomalaiset myyvät osaamistaan kuin siihen, että rakentaisimme satojen miljardien vetylaitoksia. Osaamiselle on kysyntää ympäri maailmaa.”
