Kasvuryhmällä on käsissään avaimet keskisuurten yritysten radikaalin uudistumisen herättämiseen, sanoo Futuricen perustajajäsen ja Kasvuryhmän hallituksessa uutena jäsenenä aloittanut Tuomas Syrjänen.
Mikä Kasvuryhmässä innostaa?
Keskisuuret yritykset ovat Suomessa hyödyntämätön voimavara. Vertailun vuoksi: Aaltoes, Arctic15 ja Slush ovat tehneet startup-yrityksistä niin haluttuja, että kaikki halusivat lähteä yrittäjiksi. Olisi hienoa, jos Kasvuryhmä onnistuisi sytyttämään keskisuurissa yrityksissä samanlaisen roihun, ja kaikki jäsenyritykset toisivat pöytään uudistumisen ja kovan kasvun ideoita sen sijaan, että ihastellaan vain tiettyjen yritysten uudistumista.
Startupeilla on toki helpompaa, kun liiketoiminnan rakentaminen lähtee nollasta. Heti, kun on olemassa olevaa liiketoimintaa, on turvallisempaa tehdä pieniä kuin isoja muutoksia. Pienillä muutoksilla uudistuminen ei kuitenkaan onnistu.
Millaista kokemusta ja näkemystä tuot mukanasi hallitukseen?
Tuon mukanani teknologiavetoista ajattelua ja radikaalia uudistumista – käytännössä sitä, miten teknologian avulla voidaan positioida uudelleen liiketoimintoja. Radikaali uudistaminen tähtää systeemiseen muutokseen, joka haastaa kaikkien toimialojen konventioita.
Olen ollut esimerkiksi mukana uudistamassa perinteistä rakennusalan toimijaa, Firaa, joka oli kymmenen vuotta sitten ihan ok rakennusyhtiö, nyt se on globaali teknologiayhtiö. En olisi edes itse uskonut, että niin voi käydä. Matka on toki vielä kesken, mutta uudenlaista arvonluontia on jo tapahtunut merkittävästi.
Mikä jarruttaa kasvuyrityksiä uudistumisen tiellä?
Haluaisin kysyä: ymmärtävätkö kasvuyritykset omat mahdollisuutensa? Suurimmat haasteet syntyvät siitä, että uudistuminen on aina monen vuoden sotkuista puuhaa. Sotkun selvittäminen vaatii mielenlujuutta sekä yhteistä agendaa johdolta, hallitukselta ja omistajilta. Ahaa-elämys ei myöskään synny omassa neukkarissa, vaan parhaat uudistumiset syntyvät dialogin kautta. Keskusteluun eri ihmisten kanssa pitää panostaa, sillä vaikka se voi tuntua älyttömältä, siitä syntyy nerokkuutta.
Uudistumista ei myöskään kannata ulkoistaa pelkästään tuotekehitys- tai digi-ihmisille. Rooli pitää antaa päättäville ja päättäväisille ihmisille, jotka luovat uudistumisen tahtoa läpi organisaation.
Mitä annettavaa tekoälyllä on kasvuyrityksille?
Tekoäly on mahdollistaja, ei uhkakuva. Jos jää katselemaan tekoälyä kaukaa, joku muu muuttaa markkinan tekoälyn avulla. Tekoälyn tuoma muutos voi näyttää hassulta, sillä usein uuden paradigman keksinnöt ovat aluksi huonompia. 10 vuotta sitten kiinalaiset alkoivat valmistaa sähköautoja ja eurooppalainen autoteollisuus katsoi naureskellen vierestä. Sitten kiinalaiset menivät heidän ohitseen ja valtasivat Euroopan automarkkinat.
Kun tekoälyä hyödynnetään oikein, se luo korkeasti kilpailukykyisiä yrityksiä läpi sektorin ja tuo korkean lisäarvon työtä ja vientiä Suomeen. Futuricella olemme onnistuneet tekoälyn avulla uudistamaan liikkeenjohdon konsultoinnin alaa ja kasvamaan kansainvälisille markkinoille.
Mitä annettavaa keskisuurilla yrityksillä on Suomelle?
Kun keskisuuret yritykset onnistuvat uudistumaan ja kasvattamaan liiketoimintaansa nimenomaan kansainvälisesti ja vientiä rutkasti lisäämällä, koko yhteiskunta voi paremmin. Uskon terveeseen yhteiskuntaan ja hyvinvointivaltioon. En haluaisi nähdä täällä meillä sanfranciscolaista yhteiskuntaa, jossa toiset tienaavat miljoonia ja toiset asuvat kadulla.
Mitä toivoisit, että olisit tiennyt kasvusta urasi alkuvaiheessa?
Oppeja on tullut paljon, erityisesti firman kasvattamisesta startupista lähtien. Kun firma kasvaa, tarvitaan enemmän kontrollia, jotta homma pysyy lapasessa. Kontrollin lisääminen johtaa kuitenkin usein siihen, että energiatasot laskevat – siitä seuraa ongelmia. Vastaus ristiriitaan ei ole se, että kontrolli unohdetaan. Vastaus on, että kontrollin lisäksi pidetään yllä korkeaa energian tasoa. Annetaan ja vaaditaan organisaation ihmisiltä jatkuvasti uusien asioiden kokeilua ja sillä hetkellä parhailta tuntuvien käytänteiden haastamista.
