Päivi Nerg: elintarvikealan muutos syntyy toisilta oppimalla

Suomen hallitus julkaisi vuoteen 2040 kurottavan kansallisen ruokastrategian vuoden 2025 joulukuussa. Strategiaa edelsi maa- ja metsätalousministeriön mittava selvitystyö, jossa tunnistettiin sekä elintarvikealan mahdollisuuksia että kipukohtia.

Yhdeksi kipukohdaksi tunnistettiin se, ettei elintarvikeyrityksillä ole yhteisiä sparrausryhmiä Suomesta ei löydy rakenteita, jotka tukisivat elintarviketoimijoiden oppimista toinen toisiltaan ja hyvien käytänteiden lainaamista myös oman sektorin ulkopuolelta.

Nyt Suomeen on luotu ruokaviennin vertaisyhteisö. Siinä mukana ovat Apetit, Atria, Fazer, Finnamyl, Foodin, Helsingin Mylly, Juustoportti, Kalaneuvos, Leipomo Rosten, Nordic Caraway, Olvi, Raisio, Snellman ja Valio. Vertaisyhteisön toteuttajana ja tapaamisten ohjaajana toimii Kasvuryhmä.

“Tavoitteemme on henkisesti se, että kun tuotamme ruokaa itsellemme, luomme ihmisten, osaamisen ja teknologian voimavaroja. Niiden avulla voimme tuottaa ruokaa myös Suomen ulkopuolelle, yhteensä noin 30 miljoonalle ihmiselle”, sanoo maa- ja metsätalousministeriön valtiosihteeri Päivi Nerg.

Nerg korostaa, että elintarvikeviennin kasvattamiseksi Suomesta pitää kasvaa maa, joka on ylpeä, ymmärtävä ja osaava, ja joka hyödyntää kaikki biotaloussektorin voimavarat.

“Noin 2,5 prosenttia ihmisistä on pioneereja ja 13,5 prosenttia varhaisia omaksujia. Uskon, että tässä vertaisyhteisössä kyse on pioneereista ja varhaisista omaksujista, joiden perässä muu sektori tulee.”

Luonnonvarasektorin merkitys Suomessa on korkea

Suomen ruokavienti oli vuonna 2024 noin 2,4 miljardia euroa, mikä merkitsi noin viiden prosentin kasvua edelliseen vuoteen nähden. Ruotsissa ruokavienti on vuosittain noin 5–6 miljardia. Suomeen tuodaan elintarvikkeita noin 7 miljardilla.

“Suomen luonnonvaroihin ja osaamiseen nähden me olemme lapsen kengissä. Sektori ei ole kehittynyt, vaikka teknologia on huikeassa vaiheessa, yliopistot tekevät hienoa työtä ja ruoka-alan startupeja on paljon. Missä mättää?” kysyy Nerg.

Vertaisyhteisön tavoite on nyt tämän suunnan kääntäminen ja kasvun vauhdittaminen.

“Luonnonvarasektorin merkitys koko Suomen kannalta on älyttömän tärkeä. Ilman sitä Suomi ei pysy asuttuna, pellot eivät ole käytössä, puhdasta vettä tai kierto- ja elintarviketaloutta ei hyödynnetä. Elintarvikesektori pitää Suomen elävänä.”

Kansallisen ruokastrategian visiossa näkyy isossa kuvassa elintarvikevienti ja koko teollisuusalan suunta. Nerg korostaa, että myös lähiruoka, matkailu ja luonnonvarojen käyttö ovat merkittäviä tapoja lisätä kotimaisen ruuan arvostusta. Iso osa visiota on, että julkinen sektori alkaa käyttää entistä enemmän kotimaista ruokaa.

Kansainvälistymiseen ja viennin kasvattamiseen tarvitaan sitä, että yritykset tunnistavat hyvää toisissaan ja voivat mennä maailmalle yhdessä.

Mahdotonkin voi olla mahdollista

Päivi Nerg on itse ollut mukana kehittämässä Suomen suurimpiin elintarvikealan yrityksiin kuuluvaa Atriaa.

“Olen nähnyt vahvasti, kuinka paljon pioneereja tarvittiin firmaa rakentamaan. Tarvittiin myös ihmisiä organisaation sisällä, jotka lähtivät rakentamaan uutta: pitää luopua jostain vanhasta ja uskaltaa ottaa jotain tilalle.”

Yhteistyöllä mahdottomaltakin tuntuva voi muuttua mahdolliseksi. Tästä Nerg antaa esimerkin Itä-Suomen yliopistosta, joka syntyi Kuopion ja Joensuun yliopistojen yhdistymisen myötä.

“Kun oli niitä, jotka uskoivat yhdistymiseen, mahdoton tuli mahdottomaksi. Se vaati molempien yliopistojen hallitusten ja rehtoreiden ääretöntä sitoutumista. Lopulta loputkin professorit ja muu henkilökunta tulivat mukaan. Ilman pioneereja ja varhaisia omaksujia sekään ei olisi ollut mahdollista.”

On viisautta ihmetellä ja haastaa

Nyt Nerg haastaa ruokaviennin vertaisyhteisöä: hän kannustaa uskomaan siihen, että elintarvikeviennin tuplaaminen onnistuu.

“Hallitus on laittanut bioalan kehittämiseen 10 miljoonaa vuodessa. Ei ollut itsestään selvää, että tällainen hanke laitetaan liikkeelle, mutta me uskomme, että tämä kantaa.”

Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan strategian lisäksi konkreettisia suunnitelmia ja tekoja. Sitä, että kun suomalainen elintarvikeyhtiö lähtee viemään tuotteitaan maailmalle, se vie mukanaan pienempiä. Tarvitaan sitä, että tunnistetaan elintarvikealaa eteenpäin vievät asiat.

Strategian pitää olla mahdollinen ja tavoitettava, muistuttaa Nerg. Ja keinot syntyvät yhteistyöllä ja vertaisoppimalla.

“On viisautta avata suu, kysyä, ihmetellä ja haastaa – sitä tarvitaan elintarvikeviennin tuplaamisessa ja koko kestävän, kannattavan ruokajärjestelmän luomisessa Suomeen.”