CSC:n Kimmo Koski: Suomalainen pessimismi pitää kääntää optimismiksi

CSC – Tieteen tietotekniikan keskus rakentaa datanhallinnan, tieteellisen laskennan ja koulutuksen digitaalisia ratkaisuja, joiden avulla tutkijat, oppijat ja yritykset voivat ymmärtää maailmaa.

CSC:n rooli suomalaisessa kasvussa perustuu siihen, että yhtiö on valtion ja korkeakoulujen omistama non‑profit-toimija, jonka tavoitteena on mahdollistaa muiden menestys. Yhtiö on tullut tunnetuksi esimerkiksi Kajaanissa sijaitsevasta LUMI-supertietokoneesta ja LUMI-tekoälytehtaasta. Yrityksille CSC tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää suurteholaskentaa osana tuotekehitystä ja innovaatiotoimintaa. Sekä Suomen että EuroHPC-yhteisyrityksen LUMI-kiintiöistä jopa viidennes on varattu yritysten käyttöön.

“Meidän ei tarvitse itse tehdä voittoa, mutta jos joku Suomessa veroa maksava ja työllistävä yritys pärjää meidän avulla, se on hieno asia”, sanoo CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koski.

Kasvuryhmä ja sen pääyhteistyökumppani Varma ovat myöntäneet CSC:lle Verkostot ja yhteistyö -yritystunnustuksen. Kriteerinä oli valita yritys, joka murentaa perinteisen suomalaisen kahdenvälisen siilon ja ymmärtää, että markkinoita valloitetaan parhaiten hyödyntämällä laajasti ekosysteemejä, kumppanuuksia ja kansainvälistä osaamista. 

CSC edistää kvanttiteknolgiaan liittyvää yhteistyötä Finnish Quantum Infrastructure FiQCI:ssä. Se kuuluu myös valtakunnalliseen tekoälyverkosto AI Finlandiin.

Tieteen ja tutkimuksen saralla CSC toimii lukuisissa kansainvälisissä verkostoissa ja infrastruktuureissa. Se toimii muun muassa biotieteiden eurooppalaisen Elixir-tutkimusinfrastruktuurin Suomen keskuksena. Elixir rakentaa ja ylläpitää biologisen datan ja bioinformatiikan tutkimuksen tarvitsemia palveluja.

Avoimen tieteen työkaluja ja menetelmiä yhtiö edistää EOSC (European Open Science Cloud) -verkoston Suomen koordinaattorina.

Elinvoimaa ja luotettavaa kvanttilaskentaa

Kajaanissa sijaitseva CSC:n datakeskus on keskeinen osa suomalaisen ja eurooppalaisen huippututkimuksen tarvitsemaa infrastruktuuria. 

Samalla CSC vaikuttaa positiivisesti Kainuun elinvoimaan investointien, työpaikkojen, osaamisen kehittämisen ja kestävien energiaratkaisujen kautta. Esimerkiksi tammikuussa 2026 käynnistyneellä LUMI-tekoälytehtaan datakeskuksen työmaalla työskentelee yli 100 henkilöä, ja rakennustyöt on tehty pääsääntöisesti paikallisin voimin. Työmaasta vastaa SRV.

Syyskuussa uutisoitiin, että LUMI-tekoälytehtaasta tulee Euroopan ensimmäisen alusta alkaen loogisilla kubiteilla toimimaan suunnitellun kvanttitietokoneen kotipaikka.Loogiset kubitit havaitsevat ja korjaavat itse omat virheensä, mikä tekee kvanttilaskennasta erittäin luotettavaa. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia suurteholaskennan, tekoälyn ja kvanttilaskennan yhdistävälle tutkimukselle. LUMI tekoälytehdas on noin 650 miljoonan euron kokonaisuus, josta Suomen osuus on 250 miljoonaa. ‍

Digitalisaation megatrendit vauhdittavat kasvua

CSC:n toiminta yhtiöitettiin nykyiseen muotoonsa vuonna 1993, mutta sen toiminta alkoi jo vuonna 1971. 

Kimmo Koski tuli ensimmäisen kerran töihin CSC:lle vuonna 1989, jolloin ensimmäiset supertietokoneet tulivat Suomeen. Silloin työntekijöitä oli 35 ja kymmenessä vuodessa työntekijämäärä nousi 80:aan. Vuosina 2000–2004 Koski työskenteli Nokia Research Centerin tietohallintopäällikkönä. Hän aloitti CSC:n toimitusjohtajana vuonna 2004. Tällä hetkellä työntekijöitä on jo noin 800.

Koski muistaa, kuinka 1990-luvulla CSC:n silloinen toimitusjohtaja lausui firman tilaisuudessa, että CSC voi kasvaa korkeintaan 100 työntekijän yhtiöksi, mutta sitten vastaan tulee kasvun katto. Toisin kävi. 

“Mielenkiintoista tässä kasvussa tähänkin asti on ollut se, että me ei olla yritetty kasvaa. Kasvu on tullut siitä, että meiltä on tilattu asioita enemmän ja enemmän.”

Kasvu on perustunut ennen kaikkea laadukkaaseen työhön ja Suomen keskitettyyn toimintamalliin.

“En aavistanut kasvua etukäteen."

"Koronan kahden vuoden aikana palkkasimme 200 ihmistä lisää, koska digitalisaatio, tekoälyhyödyntäminen ja kvanttilaskenta kasvoivat. Tulemme kasvamaan tästä eteenpäinkin kohtuullisen rivakasti”, Koski sanoo. 

Lisää kokonaisratkaisuja suomalaisyrityksiin

CSC:n menestys on jo lisännyt yritysten kiinnostusta tutkimusyhteistyöhön, mutta potentiaalia on Kosken mielestä paljon enemmän. Tekoälytehdas avaa yrityksille uusia mahdollisuuksia hyödyntää huipputeknologiaa yhdessä korkeakoulujen kanssa.

“Siinä on vielä todella paljon voitettavaa. Minulla on agendalla, että yritykset ja korkeakoulut tekisivät entistä enemmän yhteistyötä, ja me voimme olla taustalla tukemassa.”

Korkeakouluyhteistyö voisi vahvistaa ekosysteemitekemistä, joka Suomessa hakee vielä muotoaan. Kosken mielestä suomalaiset yritykset toimivat usein point-to-point-mallilla eli tarjoavat pistemäisiä ratkaisuja. Kansainväliset toimijat, muun muassa ruotsalaiset ja yhdysvaltalaiset, myyvät kokonaisratkaisuja ja tekevät yhteistyötä. 

“Suomessa ei ole vielä täysin ymmärretty, millaisia kasvun mahdollisuuksia ekosysteemimäinen tekeminen voisi tuoda”, Koski sanoo. 

Oikeita mahdollisuuksia nuorille

CSC haluaa myös kotiuttaa valtion tekemien investointien euroja takaisin Suomeen. Se onnistuu, kun suomalaisten yritysten kilpailukyky yhteistyön avulla vahvistuu ja syntyy kasvua. Ja se onnistuu, kun pidämme nuoret osaajat Suomessa ja suomalaisissa yrityksissä. 

Koski kannustaa yrityksiä myös nuorten osaajien palkkaamiseen, sillä vain niin saamme heidät pysymään Suomessa. CSC haluaa näyttää tässä esimerkkiä ja panostaa nuorten kesätyöpaikkoihin. Yhtiö tarjoaa kesäharjoittelijoilleen Summer Xperience -harjoitteluohjelman, joka sisältää verkostoitumistilaisuuksia ja yhteisiä tapahtumia. Näin nuoret saavat jalansijaa työelämässä ja näkevät, millaisia mahdollisuuksia huipputyöpaikkoihin on myös tulevaisuudessa. 

Yritysjohtajilta Koski kaipaa rohkeutta päätöksentekoon ja suomalaisen yrityskulttuurin uudistamiseen. Jos johtajat eivät näytä mallia, ei henkilöstökään usko kasvuun. 

“Käännän suomalaisen pessimismin optimismiksi. Jos itse uskon siihen, että tämä menee eteenpäin, ajattelu leviää myös työntekijöihin.”

‍