Den Group Oy:n toimitusjohtaja Jussi Niemelä on varsinainen konkari kasvun rakentamisessa, ja yksi Suomen eniten yritysostoja tehnyt kaveri. Jussi on ollut Deletellä purkamassa taloja, Kotikadulla huoltamassa taloja ja nyt Denillä rakentamassa taloja, joten yritysten kasvattaminen on tuttua monesta eri näkövinkkelistä. Ennen kaikkea häneltä löytyy kokemusta pääomasijoittajien kanssa toimimisesta, koska Deletellä oli alkuun suomalainen Intera Partners ja sittemmin tanskalainen Axel, Kotikadulla pääomistajana oli Vaaka Partners ja Den Groupilla on Capman kasvun kumppanina.
”Pääomasijoittajien toimintaa ei ehkä kymmenen vuotta sitten tunnettu kovinkaan hyvin ja mielikuvat varmaankin olivat epäselviä. Itse olen huomannut, että minulle se sopii hyvin. Olen tehnyt esimies- ja johtamistyötä yli 30 vuotta ja siitä reilut 10 vuotta pääomasijoittajan kanssa. Moni on kysynyt, minkälaista on olla pääomasijoittajan kanssa töissä. Minusta se on selkeää ja suoraviivaista sekä hyvin tavoitehakuista. Siitä yleensä puuttuu valtapeli tai politikointi - sitäkin olen nähnyt läheltä urani varrella. Kun pääomasijoittajan kanssa muodostuu luottamukselliset välit, tekeminen on motivoivaa ja mieluisaa. Totta kai se on myös kovaa ja rankkaa työtä, kiirettä on, mutta on se antoisaakin. Siinä oppii paljon matkan varrella!”, Jussi Niemelä kertoo.
Onko huonoja pääomasijoittajia? Jussi Niemelän mielestä huono sijoituspäätös on sellainen, joka lähtee ainoastaan taloudellisesta näkökulmasta: ”Ei perehdytä yritykseen tai sen kulttuuriin. Ei olla aidosti kiinnostuneita, eikä mietitty kunnon strategiaa, vaan lähdetään puhtaasti excelin kautta. Nopeat kaupat, nopea exit ja viisinkertaisesti rahat takaisin. Pitäisi löytyä aito kiinnostus ja innostus aivan kuin yrittäjällä itsellään.”
PÄÄOMASIJOITTAJIEN KOHDEYRITYKSISSÄ LIIKEVAIHTO KASVAA YHDEKSÄN KERTAA NOPEAMMIN JA HENKILÖMÄÄRÄ VIISI KERTAA NOPEAMMIN KUIN VERROKKIYRITYKSISSÄ
Monella on se mielikuva, että pääomasijoittajat tulevat yritykseen katsomaan vain numeroita. Kyllä niitä exceleitä varmasti näkee, sillä pääomasijoittajat ovat jäätävän hyviä numeroiden ja analyysien kanssa. Parhaimmillaan kumppanuus on kuitenkin yhdistelmä erilaisia kokemuksia ja osaamisia. Sekä analysointi että numerohorisontin monipuolinen käsittäminen tuovat hyvää lisäarvoa yritystaustaan. Pääomasijoittajien kohdeyrityksissä liikevaihto kasvaa yhdeksän kertaa nopeammin ja henkilöstömäärä viisi kertaa nopeammin kuin verrokkiyhtiöissä. Yhdistelmäosaamista nimenomaan tarvitaan, että yritys voi kasvaa noin huimasti ja riskit pysyvät silti hallinnassa. Pääomasijoittajat tekevät aina todella paljon työtä ymmärtääkseen toimialan, toimialalogiikan, dynamiikan, kasvumahdollisuudet ja tietysti kohdeyhtiöt tai yritysostomahdollisuudet.
Yrittäjä tietää läpikotaisin oman pelikenttänsä, mutta pääomasijoittaja tuo kasvurohkeutta ja rakenteita, miten homma saadaan rullaamaan käytännössä eteenpäin. Sitä kautta päästään kasvamaan huomattavasti nopeammin ja isommaksi. Esimerkiksi yritysostoja lukuisia kertoja tehnyt pääomasijoittaja tietää, miten homma toimii. Kun mietitään voimakkaammalle kasvupolulle lähtemistä, tulee paljon erilaisia käytännön kysymyksiä mieleen: Miten kasvuloikkaa lähdetään oikeasti tekemään? Mitkä ovat kaikista tärkeimmät tekijät kasvun kannalta? Mitä päätöksiä täytyy tehdä kasvusuunnitelman toteuttamiseksi? Mitä työkalupakissa tulisi olla, kun hypätään uuden yhtiön puikkoihin ja tiedetään, että kasvutavoitteet ovat kovat? Jussi Niemelän mukaan kaikista tärkein tekijä toimitusjohtajalle ovat ihmiset, mutta tämä vaatii hieman avaamista:
“Uuden toimitusjohtajan tullessa kasvuyhtiöön, hän lähtee nappaamaan kiinni yrityksen visiosta, mutta ensimmäinen asia on kuitenkin perehtyä yritykseen, itse toimialaan ja ennen kaikkea yrityksessä työskenteleviin ihmisiin. Porukan kanssa lähdetään yhdessä rakentamaan strategiaa. Tärkeää on luoda inspiroiva ympäristö, joka ei ole vain pelkkiä numeroita. Muutetaan oikeasti toimialaa, luodaan uusia brändejä ja tuodaan jotain uutta, josta jokainen syttyy ja oppii matkan varrella. Luodaan tarina, joka vetoaa ja tempaa mukaansa. Tämä on ihmisten peliä, joten pelkät numerot eivät yksistään toimi. Kun porukka onnistuu, on yritys onnistunut tavoitteissaan ja saavuttaa niitä strategisia päämääriä, jotka pääomasijoittajan kanssa on yhdessä määritelty.” Jussi Niemelä jatkaa.
HALLITUKSELLA TÄRKEÄ ROOLI PÄÄOMASIJOITTAJAKUMPPANUUKSISSA
Toimitusjohtaja pääsee harvoin valitsemaan hallitustaan, mutta hallitus on ilman muuta tosi tärkeässä roolissa pääomasijoittajakumppanuuksissa. Hallitus auttaa toimitusjohtajaa näkemään asioita, koska pääomasijoittajan ja toimitusjohtajan välinen yhteistyö on välillä aika hektistä. Siellä saattaa olla monta palloa ilmassa yhtä aikaa. Jussi Niemelällä on ollut ilo toimia yhteyksissä, joissa on ollut monipuolinen hallitus, sillä hallitus on tosi tärkeä sparraaja ja tuki toimitusjohtajalle. Toimitusjohtajan paikka on monesti melko yksinäinen. Hallituksen tehtävänä on tukea ja haastaa toimitusjohtajaa ja sitä kautta valaa luottamusta koko johtotiimiin. Hallitukseen on myös hyvä ottaa riittävä määrä ulkopuolisia jäseniä tuomaan erilaista osaamista yritykseen.
“Minua on myös pyydetty olemaan muutamissa hallituksissa puheenjohtajana ja tukemaan yrityksen kasvua hallituksesta käsin. Tietysti olen koittanut omia oppeja kääntää toisin päin. Olen nähnyt tätä molemmilta puolilta pöytää, koska olen ollut rakentamassa yrityksiä vaiheeseen, että pääomasijoittaja kiinnostuu siitä. Kun itse on ollut monen vuoden ajan eri yritysten toimitusjohtajana, osaa aika hyvin ajatella sieltä toisesta suunnasta, kuinka hallituksesta käsin pystyy auttamaan toimitusjohtajia”, Jussi Niemelä kuvailee.
VASTUULLISUUDEN OSOITTAMINEN DATALLA ON ETU SIJOITTAJAKESKUSTELUISSA
EU-sääntely ohjaa siihen suuntaan, että kaikki rahoittajat joutuvat miettimään, mikä on yrityksen vastuullisuus-asemointi ja miten vastuullisuutta voidaan kehittää pääomasijoittajan omistusaikana. Vastuullisuus ei ole enää erillinen teema, vaan osa yrityksen toimintatapaa, kulttuuria ja strategiaa. Se on luonteva tapa toimia, jolla liiketoimintaa tulisi johtaa. Ennen pääomasijoittajat tulivat yritykseen ja laittoivat ihmiset osallistumaan vastuullisuusohjelmiin. Se tuntui aluksi päälle liimatulta. Onneksi maailma on mennyt siihen, että vastuullinen pääoma etsii vastuullisia sijoituskohteita, mikä näkyy rahoituksen saannissa sekä keskusteluissa sijoittajien kanssa.
“Käynnistimme itse viime vuonna vastuullisuusprojektin, jossa mentiin pintaa syvemmälle. Mietimme, miten aidosti kiihdytämme omaa toimintaamme eteenpäin. Ei pidä ajatella, että vastuullisuusasioita on pakko tehdä. Teemme niitä, koska haluamme olla esimerkki koko toimialalle ja sitä kautta luodaan kilpailuetua. Kyllä nämä asiat pitää pystyä myös kaupallistamaan eettisesti oikealla tavalla. Kannattaa kerätä dataa vastuullisuusasioista niin ajoissa kuin mahdollista, koska se tulee vaikuttamaan esimerkiksi rahoituksen hintaan tai jopa saatavuuteen tulevaisuudessa.” Jussi Niemelä kertoo.
Moni yritys ajattelee, että vastuullisuusasiat vaativat suurta loikkaa. Asioita voi kuitenkin tehdä asia kerrallaan. Yritysten sisältä löytyy yllättävän paljon näkemystä ja osaamista, mitä ei ehkä alun perin osannut ajatellakaan. Ei pidä luulla, että talon ulkopuolelta löytyy kaikki viisaus. Monesti konsultti tai ammattilainen tuo vain viitekehyksen, mutta konkretia löytyy talon sisältä omilta ihmisiltä. Ihmisillä on paljon tietämystä ihan henkilökohtaisen elämän ja omien arvojen kautta.
PIDÄ YRITYS MYYNTIKUNTOISENA, VAIKKA ET SUUNNITTELISI MYYNTIÄ
Yrittäjän tulisi pitää yritys aina myytävässä kunnossa. Tie voi olla pitkä, jos sen joutuu viemään yhtäkkiä exit-valmiuteen. Saattaa kuulostaa kaupalliselta, mutta yrityksen pitäisi olla koko ajan kauppatavaraa. Eri tilanne on toki perheyrityksellä, jolla useasti on tähtäimessä pitkä omistus. Mutta jos realiteetti on, että yritykselle ei ole jatkajaa, prosessiin kannattaisi lähteä ajoissa. Monesti yrittäjällä on isoin huoli omista työntekijöistään. Miltä tulevaisuus heille näyttää? Mitä hyville ihmisille tapahtuu? Mielenrauhaa tuo, että tulevaisuutta on ajateltu etukäteen. Luo yritykselle tulevaisuussuunnitelma, vaikka tietäisitkin, ettet itse aio sitä toteuttaa. Sitä on kuitenkin helppo lähteä esittämään pääomasijoittajalle tai muulle investorille, ja osoittaa yrityksen elinkelpoisuus.
“Suunnitelman laatimiseen löytyy ulkopuolisia sparraajia, joilta voi kysyä apua. Olen saanut paljon yhteydenottoja, joissa yrittäjät kysyvät, mitä voisin tehdä. Minulle voi soittaa, autan ihan mielelläni. Eikä tule edes laskua, minusta se on kivaa!”, Jussi Niemelä vinkkaa.
Lisätiedot
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Katso täysimittainen tallenne Täsmäsparrausaamusta - Pääomasijoittaja kasvun kumppaniksi?
Pääomasijoittaja perheyrityksen tueksi voimakkaaseen kasvuun - Mediconsult & Juuri Partners
Kasvuryhmäläisten vinkit yrityskauppamarkkinasta, ja sen tuomista kasvun mahdollisuuksista
