Nykyliiketoiminnan tehostaminen tuo vähittäistä kasvua, mutta tulevaisuuden roima kasvu vaatii täysin uuden liiketoiminnan kehittämistä. Siksi tulevaisuuden skenaarioiden ja niistä nousevien mahdollisuuksien kartoitus tulee olla uudistuvan yrityksen johdon agendalla jatkuvasti, muistuttaa VTT:n erikoistutkija Matti Pihlajamaa.
Menestyksekkään ennakointityön ensimmäinen askel on tunnistaa, että yrityksessä on jumiutuneita näkemyksiä siitä, millainen maailma on ja mihin se on menossa.
”Pitkään toimineissa yrityksissä on selkeä kuva, mitä heillä on aiemmin tehty ja missä he ovat hyviä. Menneisyydestä on toki opittu paljon, mutta toisaalta se voi kaventaa ajatusmaailmaa. Vakiintuneet käsitykset voivat olla jaettuja koko yhteiskunnassa”, Pihlajamaa sanoo.
Toisaalta ennakointi ja innovointi voi keskittyä johonkin tuttuun, kapeaan alueeseen, jolloin suurempi yhteiskunnallinen suunta ja sen tuomat mahdollisuudet jäävät huomaamatta.
Pihlajamaa rohkaisee yrityksiä katsomaan totuttujen tapojen yli ja panostamaan systemaattiseen ennakointiin.
”Heikot signaalit ja tulevaisuudennäkymät löytyvät altistamalla itseä ja organisaatiota erilaisille ajattelukulmille. On katsottava yli oman toimialan rajojen ja keskusteltava erilaisten ihmisten kanssa. Yritykseen kannattaa palkata eri tavalla ajattelevia ihmisiä. Niin syntyy monipuolisesti näkemyksiä siitä, miltä tulevaisuus voisi näyttää.”
Tulevaisuustyön onnistumiselle ei ole suoraviivaisia mittareita
Tulevaisuuden ennakoinnin tulokset eivät tule saman tien, ja siksi siihen panostamista voi olla hankalaa perustella. Pihlajamaalla on kuitenkin vertaus, joka herättää ajattelemaan ennakoinnin todellisia hyötyjä.
”Tätä voi miettiä vaikkapa koronakeskustelun kautta. Suojautumiskeinoihin panostetaan paljon, ja jos ne onnistuvat, ne vaikuttavat ylireagoinnilta. Yritystoiminnassakin on vaikeaa todentaa jälkikäteen, että menestys tuli ennakoinnista, mutta siitä huolimatta on elintärkeää miettiä tulevaisuuden mahdollisuuksia.”
Lue lisää:
Ambidekstrisen johtamisen strategia: Lue case Premix
Systemaattisesti ennakoiva organisaatio: Lue case Kiilto
