Juha Metsälä: Mikä lähtee lentämään?

Mitä yrittäjyys merkitsee sinulle?

Olen yrittäjäsukua, jonka lisäksi olen saanut kasvaa ja käydä koulut Pirkanmaalla. Pirkanmaalla, varsinkin Tampereella, on hyvin yrittäjähenkinen kulttuuri erityisesti rakentamisen ympärillä. Opiskelin ensin rakennusmestariksi ja rakennusalan yrityksen perustaminen tuntui luontevalta. Kun perustin Pohjola Rakennuksen vuonna 1989, olin 22-vuotias. Edelleen minulla on vahva yrittäjän identiteetti. 

Yrittäjyys tarkoittaa minulle ensisijaisesti yhteistyötä asiakkaiden kanssa – asiakkaat ovat yrittäjän työnantaja. Mieltäni lämmittää aina, kun tapaan asiakkaan ja kuulen, millaisia tuotteita he meiltä kaipaavat ja millaista palvelua meidän pitää osata tarjota. Kun Kasvuryhmä julkaisi vuonna 2025 Suomen kasvun vision ja sen menestysteesit, hykertelin tyytyväisenä teesille Hyperfokusoitunut asiakkaaseen. Yrittäjyydessä hienoa on myös se, että voi vaikuttaa vastuullisella rakentamisella positiivisesti yhteiskuntaan ja samalla työllistää työntekijöitä.

Meillä on paljon pitkän linjan rakentajia ja toisaalta haluamme palkata nuoria töihin. Kun tulee paikka auki, yritetään siihen löytää ensisijaisesti tekijä talon sisältä, joka tuntee meidän kulttuurin ja talon. Myös kokeita työuransa päättäneitä 70-vuotiaita kannattaa kuunnella. Täytän itse pian 60 eikä minulla ole kiire minnekään. 

Sivutyönä viljelen maata. Monelle maanviljelijälle olen sanonut, että he ovat niin kovia kavereita hoitamaan maatilojaan, että heistä monesta voisi tulla ison pörssiyhtiön toimitusjohtaja. 

Miten rakennusala on muuttunut urasi aikana? 

Rakentaminen on muuttunut erityisesti säädösten kautta. Tämän näkee selkeästi Helsingin asuinalueiden rakentamishistoriaa tarkastelemalla. Ruoholahden kaavassa oli aikoinaan noin 50 säännöstä ja määräystä. Jätkäsaaressa oli 150, kun taas uudehkossa Sompasaaren kaavassa on jo 350–400 määräystä. 

Rakennusalalla toimiminen on monimutkaistunut. Se lisää myös mielenkiintoa rakentamista kohtaan ainakin itseni kaltaiselle tekniselle luonteelle. Myös kilpailu on lisääntynyt. Ei ole takeita siitä, että vaikka asiakas valitsisi meidät nyt, hän tekisi saman valinnan myös seuraavalla kerralla. Kilpailutuksissa raha yleensä ratkaisee. Brändien merkitys ei ole meidän kokoisilla yrityksillä kovin iso. Jokainen projekti neuvotellaan erikseen ja se menee lopulta hyvin nopeasti läpi. Rakennusalan yrityksen perustaminen vaatii rohkeutta tänä päivänä. Nostan hattua niille, jotka tulevat alalle uusina toimijoina. 

Olet ollut yrittäjä yli 35 vuotta. Mitä itse olet oppinut kasvusta?

Kasvu on paljon pieniä parannuksia päivittäin. Jatkuvasti pitää saada porukka pohtimaan pieniä kehitysideoita.

Ei ole yhtä isoa kasvun tekijää. Se on jatkuvaa parantamista ja rohkeaa kokeilua – jos ei toimi, lopetetaan. Mikä lähtee lopulta lentämään? Oikotietä onneen ei ole, vaan se vaatii työtunteja ja intohimoa. Jokaisen onnistuneen kasvutarinan takana on valtavasti työtä. 

Kokeilua ja myyntimiehenä toimimista toivoisin myös päättäjiltä: esimerkiksi varainsiirtoveron voisi määräaikaisesti poistaa kuudeksi kuukaudeksi ja katsoa, vaikuttaako se asuntokauppaan. 

Monet puhuvat rakennusalan ahdingosta. Miten itse käsittelet alan tilanteeseen liittyvää stressiä?

Luen juuri yhtä hermostoon liittyvää kirjaa. Minulle oli uutta, että negatiivinen stressi ei ole yhtä paha kuin positiivinen stressi. Positiivinen stressi tarkoittaa, että on jatkuvasti flow päällä – ei saa unta eikä pysty ajattelemaan oikein mitään muuta. Positiivisesta stressistä on vaikea päästä eroon. Sen sijaan negatiivisen stressin pystyy sulkemaan pois, vaikka se vaatii paineensietokykyä. 

Minulle stressinhallintaan sopii tasapainosta kiinni pitäminen. Pidän huolen siitä, että nukun tarpeeksi ja liikun tunnin joka päivä. Harrastan joogaa, retkiluistelua ja ulkoilua luonnossa. Luonnon ihmettelystä saan voimaa. Liikkuminen tukee myös hyvää unta. Viime yönäkin Oura antoi minulle 92 unipistettä. Työasiat jäävät työpaikalle, enkä katsele kalenteria iltaisin. 

Rakentamisen markkina on muuttunut viime vuosina ja siihen on sopeuduttu. Pysymme jatkossakin vahvana asuntorakentajana. Toimitilarakentamisessa teemme esimerkiksi liikuntahalleja, kouluja ja päiväkoteja. Olemme muun muassa rakentaneet arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon voittaneen Tammelan jalkapallostadionin Tampereelle. Hoivan tarpeen kasvu näkyy myös meillä ja hoivakotien rakentamisessa on nähtävissä kasvua.  

Millaisia mahdollisuuksia rakennusalalla on kasvuun?

Tulevaisuudessa rakentamisen rahoitus on tärkein kysymys. Kun rakennushanke lähtee käyntiin, tietää, että rahoitus on ratkaisu. Rahoitus on myös selkeä pullonkaula rakentamisessa tällä hetkellä erityisesti asuntorakentamisessa. 

Suomessa vallitseva länsimaalainen demokratia on loistava juttu. Rakentamisessa huomioidaan luonto, kaavoituksessakin luontoarvot ovat ykkösjuttu. Rakentamisen ympäristötavoitteet Suomessa ja Euroopassa ylipäänsä ovat kunnianhimoisia, olemme maailman kärkiluokkaa. Jos verrataan nykyisiä rakennuksia vanhoihin rakennuksiin, ero on valtava. Rakentaminen on tällä hetkellä historian parasta.

Mitä Kasvuryhmä on sinulle antanut?

Pelkkää iloa. Se on joukkovoima ja ihminen on tiimipelaaja. Muistan, että kun menin ensimmäiseen kokoukseen, ajattelin, että minä pääsin mukaan tänne. Jes, minä, Juha Metsälä! Ikään kuin nipistin itseäni, että onko tämä totta. Kun kuuntelin puheenvuoroja, tajusin, että ei tämä ole mitään rakettitiedettä, vaan jutut ovat jaettuja.

Minulle se on vertaissparrausta, vertaisvoimaa, parviälyä ja parvisuojaakin. 

Kasvuryhmän uusiutuminen 10 vuoden matkan varrella on ollut todella esimerkillistä. Kasvuryhmä on pystynyt uusiutumaan nopeasti ja löytämään edelleen ne uudet ja relevantit kasvun kulmat.