Jobilla syntyi Henri Nordströmin oivalluksesta: Rekrytointi on vaikeaa

“Niinä vuosina sanoin sen monta kertaa ääneen: rekrytoiminen on todella vaikeaa. Myyminen on aika yksinkertaista, ihmisten kouluttaminen on aika yksinkertaista. Se, että löytää ne oikeat talentit, on kaikkein vaikeinta.”

Näin muistele Henri Nordström yli 10 vuoden taakse, kun hän veti oman yrityksensä kautta neljää Fennian konttoria. Nordströmillä oli takanaan kesken jääneet opinnot yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Taakse oli jäänyt myös ensimmäinen kokeilu yrittäjänä, josta jäi käteen hyviä tarinoita lapsenlapsille. 

Vaikka Nordström osti rekrytointipalvelua ulkopuolelta, hän päättyi aina lopulta soittamaan tutuilleen ja kyselemään, mistä voisi löytää hommaan oikean ihmisen. 

Syntyi visio taikasauvasta, jonka avulla oikeat ihmiset ja yritykset voisi yhdistää keskenään. 

Irti tuskaisesta prosessista

Jobilla syntyi, kun Nordström löysi rinnalleen kolme muuta yrittäjähenkistä kaveria. 

“Haaste, jota lähdimme ratkomaan, oli se, että Suomessa on suurin piirtein 15 prosenttia väestöstä jatkuvasti aktiivisesti työnhaussa.”

Näistä ihmisistä kuitenkin vain harva löytyy LinkedInistä. 

“Meillä on hirveä määrä tavoittamattomissa olevia potentiaalisia työntekijöitä, jotka ovat oikeastaan meidän talouden tärkein kivijalka: sähköasentajat, lastentarhanopettajat, hitsaajat, mekaanikot”, Nordström luettelee. 

Nämä ihmiset kuitenkin löytyvät Metasta eli Facebookista ja Instagramista. Jobilla rakensi rekrytointinsa Metan varaan manuaalisesti.

“Alkuperäinen ajatuksemme oli ollut rakentaa jotain automaattista. Nyt meillä oli parhaillaan 26 hengen markkinointitiimi, joka rakensi Jobillan teknologian päälle sosiaalisen median markkinointikampanjoita asiakkaiden rekrytointitarpeisiin.”

Manuaalisuudestaan huolimatta yhtälö kuitenkin toimi. Lopputulos oli hyvä ja asiakkaat olivat tyytyväisiä, sillä sopivia työntekijöitä tehtäviin löytyi. Jobilla kohosi rekrytointipalveluista asiakastyytyväisyydessään Euroopan ykköseksi. 

Vuonna 2018 Jobilla lanseerasi digital headhuntingiksi nimetyn konseptin ja kasvoi sadan tuhannen euron liikevaihdosta 11 miljoonaan. 

Sitten tuli vuosi 2022. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Ennen sotaa Suomessa oli ollut avoinna 75 000 työpaikkaa, mutta nyt luku oli 17 000. Koronan painolasti tuntui yhä. Sen sijaan, että asiakkailta saataisiin lisää toimeksiantoja, Nordström sai kuulla, ettei rekrytointi ole nyt prioriteettilistan kärjessä eikä siihen haluta investoida.

Uusi alku

Uudenlaiseen markkinaan Jobillalla ei enää ollut product market fitiä – markkinasta katosi raha. Yhtäkkiä yrityksillä oli liikaa kandidaatteja myös niihin vaikeisiin rooleihin, eikä rekrytoinnin premium-palvelulle ollut enää kysyntää.

“Sitten me teimme kaiken mahdollisen: reorganisoiduttiin, downsizattiin, rightsizattiin. Kaikki projektinimet voi keksiä sille, miten Jobillan organisaatiota myllerrettiin.”

Välillä huonoina hetkinä iski olo, että tässäkö tämä sitten oli? Manuaalisesta prosessista ei saanut kannattavaa, vaikka kuinka supisti. Sitten tuli oivallus, että Jobillan pitää keksiä itsensä uudelleen. 

“Palasimme takaisin vision juurille, eli haluun tehdä jotain automaattista, jossa yritykset ja kandidaatit saadaan yhdistymään taikasauvaa heilauttamalla.”

Taikasauvan avuksi valjastettiin tekoäly, johon lähdettiin rakentamaan rekrytointiprosessin automatisoivaa sovellusta. Rakennus kesti puolitoista vuotta, ja matkan varrella sen prototyyppeja testattiin sisäisesti. 

Nyt se on valmis. 

“Tekoälysovellukseen syötetään asiakkaan brändiohjeistukset ja kuvaus haettavasta roolista. Sovellus työstää valmiiksi materiaalin, joka syntyi aiemmin Jobillan palveluorganisaation hyppysissä: rakentaa Facebook- ja Instagram-mainokset, laskeutumissivustot ja yhteensopivuustestit työpaikan ja työnhakijan välillä”, Nordström kertaa.

Jobillan sovellus on intregroitu sataan rekrytointijärjestelmään ja tietysti suoraan metaan.

AI-matka saattaa kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sitä se ei Nordströmin mukaan ole ollut.

“Se ei riittänyt, että pystyimme automatisoimaan sisäiset palveluprosessit. Meidän piti disruptoida hinnasto, jakelumalli, liiketoiminnan komponentit. Melkein kaikki piti rakentaa uudestaan.”

Tekoälystä ei tullut Jobillan strategian sivujuonne, vaan sen koko toiminnan ydin.

“Meille se oli elä tai kuole -tyyppinen päätös. Jos emme olisi onnistuneet muuttamaan bisnestä, tätä firmaa ei olisi muutaman vuoden päästä olemassa.”

Prototyyppien testaaminen ja hinkkaaminen on tuonut tulosta. Tuotantonopeus asiakkaalle on tippunut 48 tunnista kolmeen minuuttiin. Samalla on tippunut palvelun hinta, ja asiakkaat ostavat enemmän. Kun asiakkaat aiemmin käyttivät Jobillan palveluita keskimäärin 2,8 rekrytointiin, nyt he käyttävät sovellusta 30 rekrytointiin. 

“Nyt mennään pystysuoraan kasvuun. Yleensä ihmisillä on kolme pointtia, mutta minulla on vain yksi: AI-disruptio ei ole mikään pieni disruptio, joka vähän muuttaa liiketoimintaan, vaan sillä pystyy muuttamaan ihan kaiken”, sanoo Nordström.