Suomen kasvu vuoteen 2035 syntyy ihmisten ideoista, rohkeudesta uudistua ja yhteistyöstä

Innovaatiot, eli uudet tuotteet, palvelut ja toimintatavat ovat tuottavuuskasvun tärkein tekijä. Jos voisimme investoida suoraan innovaatioihin, olisimme kenties kaikki miljonäärejä.

Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista.

Se, mikä on mahdollista, on investoida niihin tekijöihin ja olosuhteisiin, joita innovaatioiden syntyminen, kaupallistaminen ja leviäminen edellyttävät.

Tärkeimmät tuottavuutta kasvattavat investoinnit ovat ICT, koulutus ja T&K

Suomi tarvitsee lisää investointeja digitalisaatioon. ICT-pääoma on eri maissa kasvattanut työn tuottavuutta keskimäärin enemmän kuin koko muu kiinteä pääoma yhteensä. Meillä investoidaan verrokkimaita useammin ja isommin rakennuksiin kuin uusiin teknologioihin. Taloustieteilijöiden näkemys on, että digitalisaatioon ja dataan perustuva liiketoiminnan potentiaali tuottavuuskasvulle on valtaisa. Miksemme siis jo investoi?

Tuottavuuskasvun toinen elementti on inhimillinen pääoma, toisin sanoen koulutus. Se on perinteisesti ollut suomalaisen työelämän vahvuus. Koulutus ja osaamisen tason nousu antavat ihmiselle hyvät valmiudet omaksua uutta ja soveltaa tietoa erilaisissa tilanteissa. Korkea osaaminen ja hyvät oppimisvalmiudet ovat yhteydessä aktiiviseen osaamisen kehittämiseen, mikä tukee työuran jatkumista työn osaamisvaatimusten kasvaessa.

Tuottavuuden kolmas elementti, tutkimus- ja kehittämistoiminta, on elintasoa nostavan talouskasvun edellytys. Se luo uusia ideoita, on pohjana paremmille tuotteille ja palveluille eli innovaatioille sekä auttaa tehostamaan toimintatapoja. Siksi on tärkeää, että parlamentaarinen päätös lisätä pitkäjänteisesti panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan toteutuu. Sen rinnalle tarvitaan lisää myös yksityisiä tutkimus- ja kehittämispanostuksia.

Osaako ihminen olla luova, osaako työyhteisö uudistua?

On ymmärrettävä myös niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, miten tieto jalostuu työyhteisössä uusiksi innovaatioiksi ja edelleen markkinoille hyödynnettäviksi ratkaisuiksi.

Taloustieteilijät puhuvat aineettomasta pääomasta, strategisen johtamisen tutkijat yrityksen dynaamisesta kyvykkyydestä, johtamisen alalla tarkastellaan organisaatiopääomaa ja psykologian puolella puhutaan siitä, miten työyhteisö toimii.

Kysymys on ihmisten kyvystä ideoida ja käyttää tietoa luovasti sekä työyhteisön kyvystä uudistua. Eri tieteenalojen tulokulmia yhdistämällä voidaan syventää ymmärrystä siitä, miksi työyhteisöjen vuorovaikutuksen ja toimintakulttuurin kehittäminen ovat tuottavuuden kasvattamisen ydinkysymyksiä.

Tässä ne ovat: työelämän kolme supervoimaa

Kesäkuun alussa julkaistu kansallinen työelämän kehittämisstrategia keskittyy siihen, miten työyhteisöissä parannetaan kykyä hyödyntää ja jalostaa osaamista ja ideoita uusiksi toimintatavoiksi, tuotteiksi ja palveluiksi. Visiona on synnyttää kasvua ihmisten ideoista, rohkeudesta uudistua ja yhteistyöstä.

Strategiatyössä tunnistettiin kolme työelämän supervoimaa, joiden avulla edistetään kestävään kasvuun tarvittavaa muutosta ja edetään kohti visiota:

1) luottamusta ja yhteistyötä rakentava vuorovaikutus,

2) uudistumiseen ja oppimiseen kannustava kulttuuri ja

3) ihmisten johtaminen.

Ihmisiin ja kulttuuriin investoiminen on keskeinen strateginen valinta. Supervoimia vaalimalla työyhteisöjen luovuus ja innovatiivisuus pääsevät esiin. Niiden avulla ihmisissä ja työyhteisöissä lymyävä potentiaali saadaan täysimääräisesti käyttöön.

Vapautetaan työyhteisöjen potentiaali kestävän tuottavuuskasvun vauhdittamiseksi

Ratkaisu tuottavuuskasvun vauhdittamiseksi on kehittää työyhteisöjen toimintaa muiden investointien rinnalla. Helposti sanottu – käytännössä todella vaativa kehittämiskohde.

Arjessa kyse on siitä, että erilaiset ihmiset eri rooleissa voivat työssä antaa parhaansa. Erilaisista tiedoista ja taidoista muodostuu yhdessä työtä tekemällä kyvykkyyksiä, joiden avulla saadaan aikaan entistä parempaa tulosta.  

Keskinäisen arvostuksen ilmapiirissä uskalletaan jakaa ajatuksia siitä, miten voisi toimia fiksummin. Uteliaisuus ja ennakkoluuloton suhtautuminen erilaisia näkemyksiä kohtaan kannustavat oppimaan yhdessä työkavereiden kanssa. Mahdollisuus hyödyntää omia vahvuuksiaan työssä synnyttää työn imua ja on tärkeä hyvinvoinnin lähde.

Johtajat ja esihenkilöt ovat keskeisessä roolissa, mutta jokainen vaikuttaa siihen, miten työyhteisössä keskustellaan ja kohdataan ihmiset. Tuotantoon tehdyistä investoinneista saadaan eniten irti, kun samalla panostetaan työyhteisöjen toiminnan kehittämiseen.

Nyt on aika luopua “kovista” ja “pehmeistä” tekijöistä

Onnistuminen kehittämisessä edellyttää tietoa, ymmärrystä ja toimeen tarttumista. Tarvitaan myös oikeaa asennetta. On aika luopua totutusta tavasta jaotella erikseen "kovia" liiketoiminnallisia tekijöitä ja "pehmeitä" inhimillisiä tekijöitä, joista jälkimmäiset usein nähdään kuluerinä.

Ihmisistä kumpuava tuottavuuden kasvu on yhteisen oppimisen ja hyvinvoinnin tuloksena strategisen johtamisen kovaa ydintä. Malttiakin tarvitaan, sillä lopputulos näkyy usein vasta pitkällä aikavälillä.

Strategian toimeenpanoon kutsutaan ja tarvitaan mukaan toimijoita eri puolilta yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää. Joka toinen vuosi järjestettävä kaikille avoin Työelämäfoorumi Suomi -tapahtuma seuraa strategian toteutumista ja tarjoaa käytännön esimerkkejä kehittämistyöstä. Tervetuloa mukaan!