Kolumnit

Hyvinvointimme rakentuu työelämän varaan – mitä parempi ja tuottavampi se on, sitä paremmin Suomella menee. Suomessa on paljon hyviä yrityksiä ja osaavia ihmisiä, mutta innovoivien, korkean tuottavuuden eturintaman yritysten osuus on liian pieni. Mistä tämä johtuu?

Kuva: Työterveyslaitos

‍

Suomessa kasvu mielletään yhä liian usein teknologian, tehokkuuden ja tuottavuuden kautta. Ne ovat välttämättömiä, mutta eivät enää yksin riitä. Seuraava kilpailuetu syntyy kyvystä tehdä asioista merkityksellisiä, koettavia ja haluttavia. Siksi luova talous ei ole talouden pehmeä reuna, vaan yksi Suomen seuraavista kasvukysymyksistä.

Ennen asiakas tuli tiskille ja palaute postitse. Nyt kilpailu käydään algoritmeilla, alustataloudessa ja rahoittajien riskilaboratoriossa. Jayla Tammiharju, Jenni Palukka ja Matilda Maula kysyvät: Jos suurin osa yrityksesi johdosta muistaa ajan ennen euroa ja Googlea, on syytä kysyä, onko päätöksenteko päivitetty 2030-luvulle?

‍

Harva jää rakentamaan yhteistä tulevaisuutta paikkaan, jossa hänen olemassaolonsa on jatkuvan selittelyn kohde, kirjoittaa yrittäjä Fadumo Ali.

Tekoäly, alustatalous, hybridityö ja globaalit digitaaliset markkinat muuttavat työnteon tapoja nopeammin kuin mikään aiempi murros historiassa. Jatkossa yhä suuremman joukon meistä täytyy ottaa vastuu omasta työllistymisestämme yrittäjinä turvataksemme hyvinvointivaltion tulevaisuus myös lapsillemme ja lapsenlapsillemme, kirjoittaa Innofactorin toimitusjohtaja Sami Ensio.