Veijo Hukkanen: Yrittäminen on vastavirtaan soutamista

‍Olet ollut Kasvuryhmässä mukana 10 vuotta. Mitä Kasvuryhmä on merkinnyt sinulle johtajana – ja mitä se on tuonut yrityksellesi?

Kun lähden Kasvuryhmän kokoukseen, sanon vaimolle, että lähden nyt itseäni parempaan seuraan. Meidän perheyhtiö on kasvanut Kasvuryhmän kymmenen elinvuoden aikana 40 miljoonan liikevaihdosta 135 miljoonaan. Siihen on inspiroinut Kasvuryhmässä mukana oleminen. Olen saanut keskusteluista vinkkejä ja intoa eteenpäin. Olen iloinen, että olen pystynyt niitä myös antamaan. Kerran eräs yrittäjäveli tuli kädestä pitäen kiittämään, että oli minun ansiotani, että hän teki ison yrityskaupan. Keskustelut Kasvuryhmässä yrittäjien kesken antavat ideoita, joita ei itse aina tule ajatelleeksi. Se juuri onkin Kasvuryhmän tarkoitus. Olen tehnyt toistakymmentä yrityskauppaa ja elänyt läpi monta mutkaa. Vain hyviä yrityksiä kannattaa ostaa: 1970–80-luvuilla ostin huonoja yrityksiä ja siinä ei käynyt hyvin. Kun ostetaan yritys, siitä tehdään vielä parempi omien konsernietujen kautta. Yrityskaupat maksetaan niillä synergiaeduilla, jotka kaupassa syntyvät. Toivottavasti se näkyy tuloksessa 1+1=3 ja kuluissa 1+1=1,5.

Millaisia kasvun ja uudistumisen tekoja yrityksessänne on tehty viime vuosina – ja mistä olet erityisen ylpeä?

Kasvua on ollut, kun on investoitu koneisiin ja laitteisiin, kuten fileointilinjastoihin, automatiikkaan, pakkauskoneisiin, savustusuuneihin, tuotantotiloihin ja yritysostoihin. Kymmenen vuoden aikana olemme investoineet konserniin yli 70 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 valmistunut tehdas oli noin 30 miljoonan investointi ja siitä tuli pohjoismaiden suurin kalasavustamo. Aina, kun on investoitu tehtaaseen, yrityksellä on ollut kasvuloikka.  Tietääkseni vain Ranskassa ja Puolassa on EU:ssa tämän kokoluokan kalasavustamo.

Perheyhtiönä katsomme pitkälle tulevaisuuteen 25 vuoden päähän. Kasvuponnisteluissa olemme menneet asiakkaiden perässä, sillä kalan kysyntä on kasvanut koko ajan. Miksi rupeaisin jarruttamaan luonnollista kehitystä, jos kysyntä kasvaa? Rohkeutta on vaatinut erityisesti vuonna 1988 uudet tilat Sastamalaan juuri ennen lamaa. Tiloja on sen jälkeen laajennettu 15 kertaa, ja nyt käytössä on 11 000 neliötä. 

Mistä oma intosi yrittäjäksi on peräisin? 

Olen maatalouden yrittäjäperheestä ja tehnyt töitä 10–12-vuotiaasta saakka. Äiti kuoli, kun olin 13, ja jäimme isän kanssa kahdestaan. Aamuisin ennen kansakouluun menoa lypsin toistakymmentä lehmää ja illalla sama homma. Sain 50 penniä kerralta, sillä sai siihen aikaan kymmenen lakritsipötköä.  

1970-luvun alussa minusta piti tulla sianlihan tai broilerin kasvattaja. Huomasin pian kuitenkin naimakaupan kautta, että kalakaupassa raha liikkui paremmin kuin maataloudessa. Vuonna 1974 perustin maatilarakennukseen savustamon ja maatila on siitä lähtien ollut viljanviljelytila. 

Yrittäminen on vastavirtaan soutamista, siis ylöspäin pyrkimistä. Jos lakkaat soutamasta eli investoimasta, kouluttamasta, tuotekehittämästä, virta lähtee viemään alaspäin. Paikallaan ei voi pysyä, muuten kilpailijat menevät ohi molemmin puolin. Yrittäminen kytkeytyy siihen, että koko ajan pitää soutaa, että pysyy edes paikallaan. Tavoitteet pitää asettaa niin korkealle, ettei niihin itsekään usko, silti niillä on taipumus toteutua. Uskon, että aivot tekevät töitä tavoitteiden eteen nukkuessakin.

Miten olet yrittäjänä pitänyt huolta omasta työkyvystäsi ja jaksamisestasi? 

Elämä on aina ollut työorientoitunutta. Lomailemme vaimon kanssa syksyllä viikon ja talvella kaksi viikkoa. Kesälomia ei ole pidetty koskaan. Kun lapset olivat pieniä, kävimme Legolandissa 4–5 kertaa neljän päivän reissuja. Se ei ollut itselle varsinaista lomaa, kun ajoin autolla melkein kolme tuhatta kilometriä. Perhe on edelleen tärkeä: vietämme yhdessä joulut ja pääsiäiset, äitien- ja isänpäivän. Nykyisin on tehty ulkomaan matkoja koko porukalla. Lähiperheessämme on tällä hetkellä 32 henkeä. Kesäisin rentoutumispaikkamme on mökki, joka sijaitsee vain viiden kilometrin päässä kotoa. Juhannuksena ollaan mökillä koko porukka. Kotiinkin on tehtaalta vain 400 metriä, ja kodin ruokapöydän ääreen istumme lounaalle päivittäin.

Perheyrityksessämme vastuu on nykyään jaettua. Viisi lasta on töissä firmassa ja kaikki seitsemän ovat mukana emoyhtiön hallituksessa ja osakkaina. Perheneuvostossa päätetään tärkeimmät investoinnin ja isot linjat. Omistajastrategiamme takaa, että toimintamme menestyy jatkossakin. Itse koenkin, että yrittäminen yhdessä lasten kanssa toimii hyvin.