Kasvuryhmä kokosi kasvun avainpelaajat koolle Future Back 2021 -tapahtumaan Helsingin Messukeskukselle 28.10.2021. Mukana oli toimitusjohtajia ja hallitusten puheenjohtajia, jotka edustivat 10M€ - 1Mrd€ kokoluokan yrityksiä lähes 18 Mrd€ edestä.

Tehdään seuraava kasvuloikka yhdessä

Kasvuryhmä kutsuu yrityksiä tekemään seuraavaa kasvuloikkaa yhdessä kasvuryhmäläisten kanssa, jokaisen yrityksen sekä koko Suomen hyvinvoinnin hyväksi.

Mitä toimenpiteitä tarvitaan seuraavan kasvuloikan mahdollistamiseksi?

Kasvuryhmässä yli 100 yritystä työsti  kasvuaihioitaan ja käynnisti kasvuhankkeita pandemian aikana. Future Back 2021 -tapahtumassa esitettiin havaintoja tästä työstä sekä yhteenvetoa keskisuurten yritysten kasvun lähteistä. Puheenvuoroissa kuulimme kokemuksia kasvuloikkien rakentamisesta.

"Kasvu ja uudistuminen ovat meistä kiinni"
- Aaro Cantell, Normet

Kasvuryhmä perustettiin keskisuurten yritysten kasvua kiihdyttäväksi yhteisöksi vuonna 2015. Yhteisössä on tällä hetkellä mukana yli 200 yritystä, jotka vertaissparrauksen voimalla ovat luoneet jo 5 miljardia lisää liikevaihtoa koko Suomen hyväksi. 

Yhdessä löydämme eväät käänteen tekevään kasvuloikkaan!

Tälle sivulle on koottu yhteenveto tapahtumassa jaetuista kokemuksista ja samalla esitämme kasvujohtajille kutsun liittyä Kasvuryhmään.

YHTEENVETO TAPAHTUMASTA

KÄYNNISSÄ OLEVA ISO MUUTOS ON VÄISTÄMÄTÖN

- NYT TARVITAAN USKALLUSTA TEHDÄ PÄÄTÖKSIÄ

Kasvuryhmän perustajajäsen ja Normet Group:in omistaja Aaro Cantell pohti rohkeuden olemusta päätöksenteon takana:

“Tarvitsemme rohkeutta käynnistää kasvuhankkeita ja myös resurssoida hankkeet isosti, varovaisen säästöliekin sijaan. Kunnianhimoisten päätösten tekeminen on meille ehkä kaikkein vaikeinta ja olen tullut siihen tulokseen, että rohkeutta ohjaa tunteet, ei niinkään logiikka. Jos pelkäämme menettämistä tai epäonnistumista, aika helposti sen pohjalta löytyvät ne loogiset perusteet, miksi hankkeita ei kannata viedä eteenpäin. Kuvittelemme, että teemme päätökset loogisesti, vaikka taustalla on menettämisen pelko.” - Aaro Cantell, Normet

Muutos on mahdollisuus

VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara kuvasi tapahtuman avaussanoissa, että käynnissä on mittava globaali muutos kohti kestävämpää elämäntapaa, ja muistutti, että yritykset ovat tämän muutoksen keskiössä.

“Meidän pitää olla rohkeita, koska käsillämme olevien haasteiden edessä tarvitsemme kokonaan uudenlaisia ratkaisuja, toimintatapoja ja bisnesmalleja. Muutos on niin suuri, ettei meidän elinaikanamme ole koskaan aikaisemmin ollut näin upeita kasvumahdollisuuksia tarjolla. Meidän pitää vain uskaltaa tarttua tarjolla oleviin tilaisuuksiin.” - Antti Vasara, VTT

Uskalla muotoilla muutosta

Aalto-yliopiston strategisen muotoilun professori Anna Valtonen muistutti, että digitalisaation lisäksi meillä on paljon isompi yhteiskunnallinen muutos tapahtumassa tällä hetkellä. "Koko työ on muuttumassa, ja se miten ihmiset kuluttavat ja käyttävät aikaansa, ja mitkä arvot ovat tulevaisuuden yhteiskunnassa merkityksellisiä."

Valtonen avasi muotoilun hyödyntämistä strategisessa päätöksenteossa, organisaation muuttamisessa sekä uusien markkinoiden luomisessa.

Valtonen korosti kyseenalaistamisen merkitystä, ja kannusti rohkeuteen uuden edessä. Kokeilemalla uusia tapoja toimia voimme löytää omaan toimintaamme aivan uusia näkökulmia, ja nähdä muutokset haasteiden sijaan mahdollisuuksina.

Monissa kansainvälisissä yrityksissä muotoilua on menestyksekkäästi hyödynnetty muutoksen tekoon jo pitkään:

• IBM osasi herättää kuluttajien mielenkiinnon jo 60-luvulla kertoessaan, mitä kaikkia mahdollisuuksia tietokoneet voivat meille tulevaisuudessa tuoda. Viime vuosina muotoilujohtaja Phil Gilbert on palkannut yli tuhat muotoilijaa ja jokainen keskijohdosta ylöspäin aloittaa työnsä IBM:llä luovilla koulutuksilla.
• Alphabet (Googlen emoyhtiö) on perustanut X:n, jota kutsutaan nimellä ”The moonshot factory”. Vaikka yhtiössä työskentelevien tuhansien ihmisten tehtävänä on kyseenalaistaa nykyhetkeä ja tulevaisuutta, muotoilujohtaja Nick Foster vaalii kyseenalaistamisen kulttuuria tarkalla systeemillään: kysyy säännöllisesti 70 % kannustavia kysymyksiä, 20 % ikään kuin neutraaleja, mutta täysin ovia avaavia kysymyksiä, "oletteko tulleet ajatelleeksi", ja 10 % täysin negatiivisia, "oletteko ajatelleet, että jos teette tämän, kaikki kalat kuolevat".
• Joskus haasteena voi olla jopa hahmottaa missä yritys nykytilanteessa on, ja mihin se voisi kehittyä. Philips on asemoinut itsensä transformaatioyhteiskuntaan ja tutkii vaihtoehtoisia tulevaisuuksia pohtimalla, mitä asiakkaat tulevaisuudessa toivovat. Konkreettisesti kuvattujen tulevaisuuden skenaarioiden pohjalta on mahdollista keskustella ja edelleen konkretisoida vaihtoehtoja.

“Voimme joko jäädä muutoksen hyökyaallon alle tai nähdä muutoksen mahdollisuutena. Jos uskallamme hyödyntää muutoksen mahdollisuutena, voimme tehdä paljon isompia kasvuloikkia kuin mitä edes uskallamme kuvitella tässä vaiheessa.” - Anna Valtonen, Aalto-yliopisto

Tietämisen ja toiminnan välinen kuilu

VTT:n Professor of Practice Nando Malmelin nosti esille tietämisen ja toiminnan välisen kuilun, kun hän herätteli osallistujia pohtimaan, onko yrityksillä olemassa strategisia kyvykkyyksiä uuteen kasvuun.

Malmelin havainnollisti tutkimustuloksilla (Deloitte, MIT ja Kellog School of Management), että yrityksissä on tunnistettu strategiset kyvykkyystarpeet, mutta suunnitelma niiden kehittämiselle puuttuu: 70 % johtajista ajattelee että disruptiivinen kasvu on äärimmäisen kriittistä omalle yrityksille, mutta vain 13 % ajattelee, että yrityksessä on kyvykkyyksiä siihen.

Nando haastoi pohtimaan, miksi tähän tyydytään? Varsinkin kun muistamme vanhan totuuden, että vain 30 % kasvuhankkeista onnistuu.

Organisaatioissa ymmärretään, mitä tulisi tehdä, mutta niistä puuttuu käytännön toimenpiteitä ja johtamismalleja. Uuden kasvun strategiset edellytykset ovat Malmelinin mukaan:

• Päätös kasvaa ja uudistua. Tänä vuonna Kasvuryhmän yritysten kesken tehty tutkimus osoitti, että yrityksissä ollaan hyviä nykyisten tuotteiden ja palveluiden inkrementaalisessa kehittämisessä. Monet yritykset eivät kuitenkaan ole valmiita ottamaan riskejä ja tekemään päätöksiä investoinneista, joiden seurauksista ei olla varmoja.
• Halu investoida. Uusiin kasvuhankkeisiin pitää laittaa rahaa ja myös luovaan pääomaan tulee investoida. Ihmisille tulee antaa tilaa ja aikaa luoda uutta.
• Organisoituminen kohti kasvua. Uusi kasvu vaatii uskallusta lähteä kohti tuntematonta. Johtamisen tulee olla rohkeaa, johdonmukaista ja kärsivällistä. Ihmisten on päästettävä irti vanhoista ajattelu- ja toimintamalleista. Mahdollistaako nykyinen organisaatiomalli uuden kasvun luomista?
• Tulevaisuuteen johtaminen. Ei riitä, että palkataan luovia ja fiksuja yksilöitä, tarvitaan systematiikkaa ja johdonmukaisuutta. Johtamisen tulee olla rohkeaa mutta kärsivällistä.

Pohdittavaksi

Mikä seuraavista väittämistä kuvaa yrityksenne tilannetta parhaiten:

1) Koen, että toimialamme muuttuu radikaalisti seuraavien 5-10 vuoden aikana
2) Olemme yrityksessä aloittaneet valmistautumisen muutokseen
3) Meillä on tarvittavat kyvykkyydet kestävän uuden kasvun luomiseen

* Valtaosa tapahtumaan osallistujista arvioi, ettei yrityksellä ole vielä tarvittavia kyvykkyyksiä kestävän uuden kasvun luomiseen.

Oivalluksia muutoksen hyödyntämisestä kasvuloikkaan

KASVURYHMÄLÄISTEN KASVUN LÄHTEET

Kasvuryhmäläisten tärkeimmät kasvun ajurit vuonna 2022 ovat:

1. Uusien asiakasryhmien tunnistaminen 
2. Uusien tuotteiden kehittäminen 
3. Maantieteellinen laajentuminen 

Kasvuryhmäläisistä 123 yritystä on dokumentoinut oman euromääräisen Törkeän lupauksensa. Tämä joukko yrityksiä tavoittelee keskimäärin 24 % kasvua.

Tutustu kasvuryhmäläisten kasvun lähteisiin ja kasvuhankkeiden projektointiin sekä lukuisiin oivalluksiin Future Back 2021 -tapahtumassa julkaistuista oppaista täältä.

Case Stera Technologies: Rohkeus epäonnistua kiihdyttää kasvua

• Kasvua tukeva organisaatiorakenne: Irrottautuminen kankeasta organisaatiosta ja uusien palveluliiketoimintojen - kasvuhankkeiden - tiimiyttäminen omiksi startupeikseen.
• Johdon ja omistajan sitoutuminen ja siitä viestiminen sisäisesti, jotta startupit ovat saaneet rauhan lähteä kehittämään uutta.
• Tarvitaan rohkeutta epäonnistua, jotta pystytään keskittymään osaamispääoman kasvattamiseen.

KASVULOIKKATARINAT

Kolme kasvuloikkayhtiötä kertoi Future Back 2021 -tapahtumassa omasta kasvumatkastaan sekä oivalluksistaan kasvun takana. Planmeca, Avant Tecno ja Unikie ovat kukin omassa kokoluokassaan tekemässä maailman valloitusta.

Case Planmeca: Kasvua rohkealla tuotestrategialla

Planmecan varatoimitusjohtaja Tuomas Lokki on tehnyt 30-vuotisen uransa terveysteknologian parissa ja johtanut Planmecan kasvuloikkaa miljardikerhoon.

Planmeca on yksi maailman johtavista hammashoitoteknologiaa valmistavista yhtiöistä ja merkittävimpiä suomalaisia kasvutarinoita. Lokki jakoi tapahtumassa uutisia yhtiön merkittävästä loikasta yli miljardin liikevaihtoon. Yhtiön kasvun taustalla on iso tahto parantaa potilashoitoa ja keinona on ollut jatkuva, vaikuttava innovaatiotyö ja yritysostot.

Planmecan orgaanista kasvua ovat vauhdittaneet globaalit megatrendit, mutta siihen ei ole tyydytty, vaan tavoitteena on ollut kasvaa nopeammin kuin markkina. Menestymisen ja kasvun mahdollistajiksi on tunnistettu muun muassa seuraavia avaintekijöitä: 

• Rohkea tuotestrategia. Planmecalla jopa 10 % valmistustoiminnan liikevaihdosta sijoitetaan tuotekehitykseen. Uusia tuotteita on kehitetty hyödyntäen Planmecan laajaa in-house osaamista ja tuoteportfoliota on kasvatettu muun muassa yritysostoin.
• Rohkeus kokeilla ja epäonnistua. Uskallus lopettaa ne hankkeet, jotka eivät toimi. Planmecalla on pidetty tutkimusinnovaatiot eli kokeileva ajattelu ja tuotekehitys eri organisaatioissa, koska niiden toiminta on sykliltään erilaista.
• Uusien asiakastarpeiden ja muuttuvan asiakaskäyttäytymisen tunnistaminen ajoissa. Esimerkiksi Planmecan ohjelmistojen ekosysteemi lähti syntymään jo 90-luvulla, ja sillä on ollut iso merkitys heidän digitaalisessa menestymisessään. Tällä hetkellä muun muassa asiakkaiden muuttuva suhde omistamiseen muokkaa liiketoimintamalleja.

• Omien vahvuusalueiden tunnistaminen ja niihin fokusoiminen. Tämä on tarkoittanut niin sisäisen ydinosaamisen tunnistamista kuin maantieteellisten vahvuusalueiden tunnistamista jakelukanavia laajentaessa.

• Sitoutunut henkilöstö ja tiimit luo kasvulle lähtökohdat.

Case Avant Tecno: Oppeja kasvuloikasta Pohjois-Amerikassa

Käkelä summasi tärkeimmät opit ja oivallukset Pohjois-Amerikan markkinoista tähän mennessä:

• Tytäryhtiön perustaminen on tärkeää uskottavuuden kannalta. Luottamuksen rakentaminen on tapahtunut pikkuhiljaa.
• Tuotelinjan tulee olla riittävän uskottava ja tuotteen sopivan erilainen markkinoilla totuttuun, jotta se herättää kiinnostusta.
• Paikallisia tottumuksia tulee huomioida riittävästi ja omaksua käytäntöjä, jotka siellä toimivat.
• Ei kannata haukata liian isoa kakkua kerralla, vaan keskittyä ensin pienempään alueeseen. USA:n markkinaa tulee ajatella Euroopan kaltaisena. Osavaltiot ovat asiakaskäyttäytymiseltään, ilmastoltaan ja lainsäädännöltään erilaisia.
• Asiakassegmentointi on tärkeää. On löydettävä ne asiakkaat, jotka tuotteesta hyötyvät eniten ja jotka auttavat pääsemään markkinalle. USA:ssa markkinaa riittää kapeassakin segmentoinnissa.

“Markkinatutkimukset jätettiin kokonaan tekemättä ja hypättiin suoraan messuille. Se on ollut meille hyväksi havaittu tapa.” - Jani Käkelä, Avant Tecno

Case Unikie: Miten johtaa kasvua ketterästi?

• Priorisoi ja valitse taistelusi. Muutos on ihmisille pelottavaa ja vaikeaa. Muuta vain niitä asioita, joita on pakko muuttaa.
• Ymmärrä miten organisaatio toimii, kuvaa se auki ja optimoi arvontuotto asiakkaalle. Vain arvo on se, mistä asiakas lopulta maksaa.
• Aseta mitattavat tavoitteet ja seuraa niitä jatkuvasti. Anna ihmisten sen jälkeen päättää itse, miten tavoitteisiin päästään.
• Uskalla tehdä valintoja siitä, mitä ei tehdä. Tämä on tärkeää, jotta jää resursseja riittävästi siihen, mitä halutaan tehdä.

“Se, että annat ihmisten tehdä, mitä he haluavat, ei ole LEANia. Se on heitteillejättöä. Mutta se, että on mitattavat tavoitteet ja annat ihmisten itse päättää, miten he niihin hakeutuvat, se on LEANia.” - Seppo Kuula, Unikie

KUTSU KASVURYHMÄÄN

- MITEN KASVURYHMÄSSÄ KIIHDYTETÄÄN KASVUA

“Kasvuryhmä on vertaissparrausyhteisö. Se tarkoittaa sitä, että jos minulla on joku haasteellinen kasvuhanke, täältä löytyy ihmisiä, jotka ovat tehneet suurin piirtein samanlaisen hankkeen aikaisemmin ja minulla on mahdollisuus saada heiltä kokemuksia ja näkemyksiä siitä, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei kannata tehdä. Kasvuryhmässä vaihdetaan kokemuksia siitä, mikä on onnistunut tai mikä ei ole onnistunut, ja tätä kokemusten vaihtoa tehdään aivan pyyteettömästi, ilman, että siinä on mitään omaa agendaa. Se on minusta aivan huikea ja poikkeuksellinen asia.” - Aaro Cantell, Normet

Kasvuryhmän yhteisö haastaa isojen tavoitteiden asettamiseen ja auttaa niiden toteuttamisessa. Kasvuryhmän keinot kasvun kiihdyttämiseksi ovat:

Tavoiteohjattu yhteisö

Avoin kasvun pelikirja

Yhteisön vaikuttava kokemuspooli mahdollistaa sen, että jäsenet voivat omaan päätöksentekoon ottaa tukea 250 kasvujohtajan kokemuksista. Kasvuryhmäläiset luovat yhdessä pelikirjaa kasvuloikkien ottamisesta. Suomen kovin kasvun osaaminen skaalautuu Kasvuryhmässä.

Kasvun ekosysteemi

Kasvuryhmäläiset voivat tunnistaa ja solmia kumppanuuksia muiden yritysten kanssa kasvuloikkien rakentamiksi.

Tähän mennessä, vuodesta 2015 lähtien:

• Kasvuryhmän yritykset ovat kasvaneet jäsenyytensä aikana keskimäärin 8 %:n vuosivauhdilla.
• 40 yritystä on vähintään tuplannut liikevaihtonsa Kasvuryhmä-vuosinaan, muutamat jopa useammin kuin kerran!
• Yli 100 yritystä on siirtynyt seuraavaan kokoluokkaan Kasvuryhmä-vuosinaan.
• Kasvuryhmän yritykset ovat kasvattaneet liikevaihtoaan yhteensä 5 Mrd€.
• Kasvuryhmän yhteisössä on tällä hetkellä 250 jäsentä, toimitusjohtajia ja hallitusten puheenjohtajia reilusta 200 yritystä (liikevaihto 10M€ - 1Mrd€).

HYVINVOINTIA SUOMELLE

Kasvuryhmän yhteisön Törkee lupaus on luoda yhteensä 25 Mrd€ lisää liikevaihtoa vuoteen 2025 mennessä.

“Kasvuryhmän Törkee lupaus tarkottaa paljon muutakin kuin vain euroja. Kasvun avulla voimme aidosti tehdä sellaisia tekoja, jotka muuttavat maailmaa paremmaksi paikaksi.” - Katriina Juntunen, Kasvuryhmä

Kasvuryhmä kutsuu kaikki kasvutahtoiset yritykset tekemään seuraavaa kasvuloikkaa yhdessä kasvuryhmäläisten kanssa. Yhteisössä on mieletön määrä kokemusta, juuri sopivasti pilkettä silmäkulmassa, mahtava pyyteetön asenne ja todella uskomme, että tällä porukalla onnistumme useissa kasvuloikissa.

Suomi tarvitsee Törkeitä innovaatiolupauksia

Kasvuryhmän perustajajäsen, Huhtamäki Oyj:n hallituksen puheenjohtaja, Pekka Ala-Pietilä ja Valtion pääomasijoitusyhtiö Tesin toimitusjohtaja Jan Sasse antoivat tapahtumassa katsauksen koko Suomen tilaan.

Ala-Pietilä on Työ- ja elinkeinoministeriön perustaman riippumattoman asiantuntijaryhmän puheenjohtaja. Työryhmän helmikuussa jättämässä väliraportissa esitettiin hallitukselle, että TKI panostukset tulisi nostaa 4 %:iin vuoteen 2030 mennessä, tarkoittaen investointien kasvattamista 5 % vuositasolla.

Lisäksi työryhmä esitti kolme keskeistä toimenpide-ehdotusta kasvun edistämiseksi: 1) panoksien kohdistaminen korkean tuottavuuden ekosysteemeihin, missä innovaatioita syntyy ja skaalautuu tehokkaimmin, 2) osaajapulaan vaikuttaminen ja 3) suomalaisen pääoman kanavoiminen niin että meille syntyy enemmän osaavaa pääomaa.

“Jos puolet Suomen 3000 keskikokoisesta yrityksestä kasvaa 15 % vuositasolla, meillä on toimiva startup-ekosysteemi ja työryhmän esittämät kolme toimenpide-ehdotusta toteutuvat yhtäaikaisesti, kuittaisimme Suomen kestävyysvajeen seuraavilta seitsemältä vuodelta.” - Jan Sasse, Tesi

Suomen ongelma on se, että yli kymmenen vuotta jatkunut heikko kasvu loisi jatkuessaan kestämättömän tilanteen. Työryhmän ydinhavainto oli, että Suomen hyvinvoinnin turvaava taloudellinen kasvu riippuu Suomessa toimivien yritysten tuotteiden ja palveluiden kansainvälisestä kilpailukyvystä. “Se mitä te teette, miten te menestytte, se on Suomen kannalta elintärkeää,” Ala-Pietilä korosti kasvujohtajien ja edustamiensä yritysten vaikuttavuutta Suomen tulevaisuudelle. Samalla hän haastoi kasvujohtajia rakentamaan kasvua innovaatiokilpailukykyyn sekä siihen nojautuvaan osaamiseen, ja ehdotti, että yritysten tulisi asettaa Törkeitä lupauksia myös innovaatioiden osalta.

“Tie tuottavuuden kasvuun käy innovaatioiden kautta ja innovaatiot näkyvät kilpailukykyisinä tuotteina ja palveluina. Aseta Törkeitä lupauksia myös innovaatioille.”   
- Pekka Ala-Pietilä

“Kansainvälisen kasvun isoin pullonkaula ei ole kasvutahdon puute, eikä rahan puute, vaan tuen ja osaamisen puute. Kasvuryhmän vertaissparrauksella on keskeinen rooli yritysten kasvun kiihdyttäjänä. ” - Jan Sasse, Tesi

Kasvuryhmä on 10M€ - 1Mrd€ vaihtavien yritysten yhteisö, jossa jäsenet auttavat toisiaan kasvamaan maailmaa muuttaviksi menestystarinoiksi. Yhteisön toiminta perustuu kokemusten jakamiseen, pyyteettömään auttamiseen ja positiiviseen energiaan!

Yhdessä rakennamme seuraavaa kasvuloikkaa!

Ohjelma 28.10.2021

Kokemuksia jakamassa

Kasvuryhmän toiminta perustuu avoimeen kokemusten vaihtoon ja vertaissparraukseen - kukaan ei oleta tietävänsä, mitä muiden pitäisi tehdä onnistuakseen. Mutta fakta on, että, elämäsi ja urasi tärkeimmät oivallukset syntyvät keskusteluista muiden fiksujen kanssa. 

”Kasvuryhmässä on upea porukka ja vertaissparrauksen meininki. Meitä on parisataa ihmistä, jotka ovat valmiita auttamaan toisiaan ja koko Suomea menestymään ja kasvamaan.”

– Jarkko Veijalainen, 3 Step IT Group

Kasvuryhmän yhteistyökumppanit

Kasvuryhmä järjestää Future Back -tapahtuman yhteistyössä VTT:n kanssa. 

Kasvua ja uudistumista on vauhdittamassa myös Kasvuryhmän loistavat yhteistyökumppanit Nordea, Varma, Tesi ja Yksityisyrittäjäin säätiö.

Ota yhteyttä

Mahdollisissa kysymyksissä Future Back -tapahtumaan liittyen, ole yhteydessä Kasvuryhmän tiimiin:

elina.jaakkola@kasvuryhma.fi, 040 570 5051 tai krista.lagus@kasvuryhma.fi, 040 825 1418