Kirsi Hedman: Kasvun luomisessa vaikeinta on tunnistaa riittävästi riittävän hyviä kasvuaihioita

Strateginen kirkkaus -yritystunnustuksen kriteerinä oli valita yritys, joka uskaltaa sanoa tavoitteensa ääneen ja viestii suunnastaan niin kirkkaasti, että se sitouttaa koko organisaation ja houkuttelee markkinaa ja asiakkaita. Voittajan valitsi Kasvuryhmän pääyhteistyökumppani OP Pohjola. 

“Bertin Environics ja toimitusjohtaja Kirsi Hedman edustavat esimerkillistä strategista kirkkautta alalla, jossa luottamus ja kirkas visio ovat kaikki kaikessa. Yhtiö viestii suunnastaan, kyvykkyyksistään ja kunnianhimoisesta kasvutavoitteestaan avoimesti ja itsevarmasti – tehden strategiastaan julkisen lupauksen koko markkinalle, asiakkaille ja sidosryhmille”, OP Pohjolan liiketoimintajohtaja Hannu Ujula perustelee valintaa.

Bertin Environicsin toimitusjohtaja Kirsi Hedman, miten lähdit alunperin mukaan Kasvuryhmään?

Noin 10 vuotta sitten meille tuli uusi omistaja, pääomasijoittaja Verso Capital. Environicsiin tuli ulkopuolisena hallituksen jäsenenä mukaan Sampo Ahonen. Hän oli ollut mukana Kasvuryhmässä ja vinkkasi, että tämä voisi olla hyvä juttu minullekin. Kun liityin mukaan, minut haastateltiin. Haastattelussa tuntui, että on tulossa suuretkin testit siitä, pääseekö Kasvuryhmään mukaan. Valintakriteerit olivat tiukat, mutta läpäisin ne.

Uskon vertaisoppimiseen ja vertaistukeen ja olin heti sitä mieltä, että tämä on hyvä juttu. Varsinkin alkuaikoina toin Kasvuryhmässä esille monenlaisia johtajan työssäni kohtaamiani ongelmia.

Tuskan jakaminen on arvokasta – sen kuuleminen, että samanlainen ongelma on myös jollain toisella, vaikka ratkaisua ei löytyisikään.

Vuosien varrella Kasvuryhmän metodit ovat muuttuneet, mutta vertaistuki on säilynyt ja kantanut mukanaan läpi vuodet. Sparrausryhmät ovat pieniä, tiiviitä ja toimintaan sitoutuneita. Ryhmissä opitaan tuntemaan toiset ja toisten bisnekset. 

Onko Kasvuryhmästä ollut iloa myös tapaamisten ulkopuolella?

On ehdottomasti. Vuosia sitten aloin tavata Saalasti Groupin Timo Saalastia ja Rekan Markku Renttoa järjestettyjen tapaamisten ulkopuolella kasvun teemojen parissa. Pääaiheenamme on ollut kysymys siitä, miten kasvun ajatusta juoksutetaan organisaatiossa ja miten kasvun aihioita synnytetään.

Timo ja Markku ovat omissa yhtiöissään omistajia ja minä olen toimitusjohtaja. Meidän yhteistyömme on hyvä esimerkki siitä, kun samanhenkiset ihmiset tapaavat Kasvuryhmässä ja lähtevät pohtimaan kaikkia kiinnostavaa teemaa. Siitä voi syntyä pitkiäkin suhteita. Olen vaihtanut ajatuksia Kasvuryhmässä tapaamieni ihmisten kanssa myös esimerkiksi Yhdysvaltojen markkinasta ja puolustusteollisuudesta, jossa Bertin Environics myös toimii.

Miten kasvua johdetaan, ja mikä tekee siitä vaikeaa? 

Kasvuryhmän merkittävä etu yleisen vertaistuen lisäksi on se, että siitä saa struktuuria oman työnsä johtamiseen ja samalla koko yhtiön kasvun johtamiseen. Se tarkoittaa konkreettisia keinoja, mutta myös uusia termejä siihen, miten kasvua johdetaan organisaatiossa. Olen esimerkiksi saanut ajatuksia siihen, miten kasvua johdetaan silloin, kun meillä jo on kasvuaihio – millaisilla kriteereillä paras valitaan eteenpäin ja miten toisaalta ajetaan alas ne, jotka eivät toimi. 

Vaikeaa on tunnistaa riittävän hyviä kasvuaihioita riittävän paljon. Jos kasvuaihioita on vain kaksi, niistä kumpikaan ei todennäköisesti ole se paras. On varmempi olo, jos aihioita on enemmän, ja niistä valitaan tietyillä kriteereillä parhaat tai paras jatkoon. 

Johtajana itseltäni on vielä ratkaisematta tämä: Millä keinoilla minä ja organisaatio voimme edistää sitä, että ihmiset miettivät kasvun mahdollisuuksia osana arjen työtään? Kasvun aihiot eivät voi tulla sadan ihmisen yrityksessä kolmen ihmisen päästä, vaan 30 tai mieluiten jopa 70 ihmisen päästä. Tämmöiset asiat eivät tule pakotettuina, eikä yhteinen hetki niiden pohtimiseen useinkaan riitä. 

Environicsin osti vuonna 2022 ranskalainen Bertin Technologies. Mitä olet oppinut ranskalaisilta?

Yksi haaste suomalaisessa insinööriorganisaatiossa ja insinöörikoulutuksessa on se, että meidät on koulutettu ratkomaan ongelmia. Siinä olemmekin erinomaisen hyviä. Kun löydämme ratkaisun, lähdemme puskemaan sitä eteenpäin ja toteamme, että hyvä siitä tuli. Meillä olisi kehittymistä siinä, että käyttäisimme aikaa myös muiden vaihtoehtojen pohtimiseen. 

Ranskalaiset käyttävät paljon enemmän aikaa teoretisointiin alkumetreillä kuin käytännöllisten ratkaisujen kokeiluihin.

Suomalainen saattaa nähdä sen vatulointina, mutta olen huomannut, että se on oikeastaan hyvää kyseenalaistamista. Suomalainen tehokkuus ei ole vahvuus silloin, kun halutaan etsiä uusia ratkaisuja. 

Ei ole mitään esteitä sille, etteivätkö suomalaiset yritykset voisi kasvaa. En pysty tässä neuvomaan muita, mutta yksi avaintekijä on se, että laaja porukka katsoisi avoimemmin koko ajan maailmaa ja sen mahdollisuuksia. 

Kasvuryhmän sparrasuryhmissä jokainen rakentaa yritykselleen BIG BETin,  strategisen uudistumisen valinnan, jolla on potentiaalia merkittävään kasvuun. Mitä BIG BET on antanut teille? 

BIG BET on hyvä konsepti. Erityisesti pidän sen kirittävästä vaikutuksesta. Kun kaveri laittaa BIG BETinsä pöytään, ei voi olla ihan pienillä luvuilla liikkeellä itsekään. Se kasvattaa rohkeutta. Ja samalla oppii, miten monella tavalla BIG BETin voi rakentaa.

Meidän BIG BET on vaihtunut jo kahteen kertaan matkan varrella. Eli ihan kaikki ei ole mennyt putkeen, mutta sekin on osa Kasvuryhmän elämää ja siihenkin löytyy tukea. Kun jokin asia ei lennä, vaihdetaan toiseen.

‍