Näkemykset

Ruostumattomia teräsputkipalkkeja valmistava Stalatube teki vuonna 2022 uuden liikevaihto- ja tulosennätyksensä 126 miljoonan euron liikevaihdolla. Stalatuben Törkee lupaus on kasvaa 200 miljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä, mutta toimitusjohtaja Sami Packalénin mukaan tämä saattaa tapahtua jo aiemmin. Suurin mahdollistaja kasvulle on erikoistuminen ja vihreän siirtymän vauhdittama vastuullinen liiketoiminta.

Stalatubessa panostetaan osaamisen kehittämiseen, johtamiseen, henkilöstön hyvinvointiin ja viestintään, koska vastuullisuus on ruostumattomia teräsputkipalkkeja valmistavan yrityksen dna:ssa. Sosiaalinen vastuullisuus näkyy myös yrityksen tuloksessa ja luo edellytyksiä onnistua kunnianhimoisissa kasvutavoitteissa.

Kuinka kasvuyrityksen koko henkilöstö saadaan mukaan kasvun rakentamiseen? Miten parhaat tekijät sitoutetaan kasvun juoksujäniksiksi organisaatiossa?

ICT-palvelutalo Elmo on alansa halutuimpia työnantajia ja yhteistyökumppaneita, mutta yrityksen tie Tampereen puhelin Oy:stä tähän pisteeseen on vaatinut melkoisen muutosmatkan. Tätä matkaa vuodesta 2015 saakka johtanut Janne Aaltonen uskoo, että kuunteleminen ja kuulluksi tulemisen kokemuksen mahdollistaminen ovat välttämättömiä asioita asiakaslähtöisen ja itseohjautuvan organisaation johtamisessa.

Pitkän Nokia-uran tehnyt Janne aloitti vuonna 2013 silloisen Tampereen puhelin Oy:n kehitysjohtajana. Yrityksessä oli jo vuosia etsitty keinoja ja lääkkeitä tehdä strategian keskiöön nostettu muutos teleoperaattorista ICT palvelutaloksi. Jannen tavoitteena oli kehittää tiiminsä kanssa palvelut, jotka ICT palvelutalo tarvitsee. 

2003 perustettu Tampereen Puhelin oli käynyt läpi vaikeita vaiheita ja taistellut jopa selviytymisestä vaikean kassakriisin seurauksena.  Näistä selviytyminen ja nouseminen vaati kriisijohtamisen työkaluja ja erittäin tiukkaa kontrollia ja kuria. Vaikka akuutista kriisistä oli selvitty, yrityksessä toimittiin yhä kuin kriisiyrityksessä. 

Uuden ICT-palvelutalon palveluihin ei vielä kuulunut IT-palveluja, ja kehittyvien palvelujen sovittaminen vanhojen toimintamallien ja asiakassegmenttien päälle oli kivuliasta. Strategiassa ei ollut vielä pystytty kirkastamaan erottautumistekijöitä voimakkaasti kilpailluilla IT-ulkoistusmarkkinoilla.

Kun samoihin aikoihin Jannen kanssa palkattu uusi myyntijohtaja lähti ja Janne sai vuoden 2015 alussa vastuulleen myös yrityksen myynnin johtamisen, hän lähti selvittämään, miksi 2013-2014 uudistetut ja kehitetyt palvelut eivät lähteneet myymään.

Kasvuryhmän hallituksen puheenjohtaja Peter Fredmanille kasvu tarkoittaa sitä, mitä arvoa yritys tuo sidosryhmilleen, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Peter tuo kasvukeskusteluun mukaan myös tärkeän omistajanäkökulman.

Kasvuyrityksien kehitys- ja kasvuhanoja ei olla pistämässä kiinni, vaikka vuonna 2023 yritysten toimintaympäristö on turbulentimpi kuin koskaan. Kasvu Openin ja Kasvuryhmän Kasvun trendit 2023 kokoaa yhteen lähes 400 mikro-, pk- ja midcap-yrityksen kasvun näkymät vuodelta 2022: Millä toimialoilla kasvu näkyy erityisesti, ja mihin keskittymällä se syntyy?

“Se oli ensimmäisiä Törkeitä lupauksia, joita kuulin, ja eihän tällaiseen kasvutarinaan ja draiviin voinut olla rakastumatta”, nauraa Elcolinen toimitusjohtaja Leif Backman, kun häneltä kysyy, mikä teollisuuden urakointi- ja kunnossapitosopimuksiin keskittyneessä kasvuyrityksessä aikoinaan veti puoleensa. Kokenut yrittäjä on luotsannut Elcolinen kasvumatkaa vuodesta 2019. Tänä aikana yrityskaupoista on rakentunut Elcolinen orgaanisen kasvun rinnalle tukeva kivijalka.

Matti Alahuhta on yksi Suomen tunnetuimpia yritysjohtajia. Hän on myös Kasvuryhmän perustajajäseniä ja vaikuttaa tällä hetkellä Kasvuryhmän toimintaan hallituksesta käsin. Matille Suomen elinkeinoelämän edistäminen on sydämen asia, ja Kasvuryhmässä hän haluaa edistää keskisuurten yritysten kasvukykyä ja tahtoa.

Uusi vuosi ja uudet kyvyt. Kasvuyrityksessä katse pitää pitää nykybisneksen lisäksi aina myös tulevaisuudessa. Kasvuryhmäläiset pohtivat jo tänään sitä, mistä huomisen liiketoiminnan ja kasvun kivijalka muotoutuu ja miten varmistetaan se, että sen rakentamiseen löytyy paras osaaminen ja oikeat työkalut. Kokosimme kasvuryhmäläisten oppeja radikaalista uudistamisesta ja innovaatioista. Tulevaisuuden kivijalkojen rakentamiseen tarvitaan visionäärisyyttä, prosessit ja yhteistyötä.

Kulttuuria ei voi feikata. Se on johtamiskysymys, ja hyvä johtaminen ratkaisee lähes kaiken. Näin sanovat 410 miljoonan euron liikevaihdon vuonna 2021 tehneen Baronan toimitusjohtaja Lassi Määttä ja Director, People & Culture Development Pia Tuominen. Baronassa on vahva yhdessä tekemisen meininki, ja sen vahvistaminen nähdään tärkeänä pohjana tulevaisuuden kasvulle.

Stera Technologies on kansainvälisesti toimiva tuotantoteknologian sopimusvalmistaja, joka työllistää noin 910 henkilöä Suomessa ja Virossa. Steran liikevaihto jatkoi tasaista kasvua koronavuoden 2020 jälkeen, ollen vuonna 2021 92,9 M€. Vuodelle 2022 yhtiö odottaa 110 M€ liikevaihtoa. Stera kasvaa vakaasti, ja kasvustrategian ytimessä on kasvattaa yrityksen arvoa ja osaamispääomaa. “Meillä on vahva kasvustrategia, johon kuuluu myös inorgaaninen kasvu”, kertoo toimitusjohtaja Jussi Ohlsson.

Tuotantoteknologian sopimusvalmistaja Stera Technologies:lla menee hyvin. Yrityksen liikevaihto kasvoi viime vuonna ensimmäistä kertaa yli 90 M€:n, ja vuoden 2022 liikevaihto yltää 110 M€:oon. Sterassa panostetaan kannattavaan kasvuun, jota on haettu sekä orgaanisesti että yritysostojen kautta. Yrityksessä osaamispääoman kasvattaminen nähdään tärkeäksi keinoksi kasvattaa myös yrityksen arvoa.

Maa- ja metsätalousministeriön “Yhteinen ruokapöytä” -keskustelufoorumin tilaisuudessa perjantaina 2.12.2022 julkaistiin suomalaisen ruokajärjestelmän kansainvälistymisohjelma. Kasvuryhmä oli mukana mahdollistamassa tilaisuutta, joka kokosi yhteen yli 100 Suomen elintarvikealan yrityksien ja yrityskentän toimijaa. Tavoitteena oli herätellä rajat ylittävään yhteistyöhön ja kunnianhimoon luoda uusia suomalaisia vientimenestystarinoita elintarvikealalle. Elintarvikeala on globaalisti 1,3 triljoonan euron markkina, joka kasvaa 4% vuodessa. Suomessa alan koko on 5Mrd€.

Futuricen perustaja sekä Firan ja Flow Technologies:n hallituksissa vaikuttava Tuomas Syrjänen puhuu vahvasti teknologian ja datan puolesta radikaalin uudistumisen mahdollistajina. Tuomas on vienyt läpi useita koko liiketoimintaa koskevia muutoksia omissa yrityksissään. Saimme kuulla, kuinka Firassa teknologinen uudistuminen johti kokonaan uuteen liiketoimintaan.

Koko ajan muuttuvassa toimintaympäristössä jokainen toimiala tulee kokemaan murroksen jossain vaiheessa, ja jokaisella yrityksellä on tarve uudistua. Cargotecin Vice President Strategy & Business Transformation, Jukka Lindström ja Futuricen perustaja sekä Firasta omaksi liiketoiminnaksi eriytetyn Flow Technologies:n hallituksessa vaikuttava Tuomas Syrjänen ovat olleet keskeisissä rooleissa useammassa menestyksekkäässä uudistumisprosessissa. He ovat kehittäneet strategisen mallin, jonka avulla uudistumisen prosessiin luodaan rakennetta ja resilienssiä.

Perjantaina 18.11.2022 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi Kasvuryhmän yhteisölle kansainvälistymispalkinnon merkityksellisestä työstä yritysten kansainvälistymisen taustalla. Kasvuryhmä palkittiin yhteisöpalkinnolla yhdessä kolmen kansainvälistymistyöstään palkitun yrityksen kanssa. Kasvuryhmä onnittelee myös K. Hartwall Oy Ab:tä, Kempower Oyj:tä ja Andritz Oy:tä palkinnosta ja tärkeästä työstä Suomen hyvinvoinnin eteen. Palkitsemispuheessaan presidentti Niinistö painotti Suomen tarvitsevan törkeen rohkeita tekoja. Hän mainitsi pitävänsä palkittuja organisaatioita yhteiskunnan kuormankantajina.

Kasvuryhmän yhteisölle on myönnetty Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinto 18.11.2022. Palkinto on vuosittain myönnettävä tunnustus suomalaisille, kansainvälisesti menestyville yrityksille ja niiden taustalla vaikuttaville yhteisöille. Kasvuryhmän lisäksi Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon vuonna 2022 saivat Andritz Oy, Hartwall Oy Ab ja Kempower Oy, jonka emoyhtiö Kemppi Group Oy on myös Kasvuryhmän jäsenyritys.

“Kun Uudenkaupungin telakka meni kiinni ja 1000 ihmistä joutui kävelemään, ajattelin, että minulle ei ikinä enää kukaan tee tällaista. Siitä on lähdetty. On vaikuttava tunne, kun näkee, että 380 ihmistä saapuu tänne töihin joka päivä.” Perheyritys Vahterusta vie eteenpäin koko elämäntyönsä lämmönsiirtimien parissa tehnyt ja useita tunnustuksia saanut Mauri Kontu. Vahteruksen kansainvälisestä menestystarinasta olisi elokuvaksi.

Minkälaisiin kasvuloikkiin suomalaiset yritykset tyypillisesti tarvitsevat rahoitusta, ja mitä vaihtoehtoja yrityksillä on rahoituksen suhteen? Kuulimme Suomen eturivin kasvun rahoittamisen asiantuntijoita paneelikeskustelussa.

“Kun löytää idean, joka on ns. no brainer, jotain, joka on globaalin kestävän kehityksen ytimessä tavalla, jota kukaan ei ole koskaan tajunnut, tulee himo, että tätä on pakko saada eteenpäin.”

Keskisuurilla yrityksillä on edelleen kasvutahtoa - kasvussa onnistuminen edellyttää uudistumiskykyä ja yhteistyötä.

“Kaikki lähti tuotteista. Meillä oli tosi hyvä tuote tietyille asiakassegmenteille, mutta kotimaan markkina oli pieni. Vaihtoehtoina oli joko laajentaa tuoteportfoliota tai valita kapeampi segmentti ja kansainvälistyä. Valitsimme sen”, kertoo vahvaa kasvua hakevan Cadmaticin toimitusjohtaja Jukka Rantala.

Riku Asikainen on kansainvälinen omistamisammattilainen ja yrittäjä, jonka uralta löytyy yli 50 yritystä. Hän on esimerkiksi Evli Growth Partnersin, Fibanin ja Startup-säätiön perustajajäsen. Riku uskoo merkityksellisyyteen ja vastuullisuuteen myös yritysten kasvussa.