Kestävän kasvun ekosysteemit: Miten rakennetaan tulevaisuuden markkinat ja innovaatiot? 

 

Isot, globaalit haasteet ovat niin kompleksisia, ettei niitä pysty yksikään yritys, tutkimuslaitos, instituutio tai maa ratkaisemaan yksin. Yrityksille on yhä tärkeämpää tunnistaa oma paikkansa ja roolinsa näiden haasteiden ratkaisussa. Tulevaisuuden menestyksen rakentaminen tulevaisuuden markkinoita ja mahdollisuuksia silmällä pitäen edellyttää yhteistyötä sekä oman arvoketjun sisällä että sen yli. Kaikilta yrityksiltä vaaditaan uudistumiskykyä ja kykyä toimia yhä laajemmassa yhteistyössä.

Parhaat innovaatiot ja ratkaisut luodaan yhteistyössä.
Suunnannäyttäjät ymmärtävät, että yksin ei voi onnistua.

Ekosysteemit mahdollistavat uudenlaisen kasvun!

Ekosysteemien voima on siinä, että eri toimialojen toimijat ratkaisevat
yhdessä sellaisia isoja haasteita, joihin yksittäinen toimija ei yksin kykene.

 

UUDET MARKKINAT JA LIIKETOIMINTA-MAHDOLLISUUDET SYNTYVÄT INNOVAATIOIDEN JA OSAAMISKESKITTYMIEN YMPÄRILLE

 

CASE: VTT

 

Suomessa on korkean teknologian huippuosaamista

 
“Suomessa on useita korkean teknologian aloja, joilla meillä on huippuosaamista ja mahdollisuuksia uusiin liiketoimintoihin. Yksi näistä on puolijohdeteknologia. Kvanttiteknologian osalta VTT:n tavoitteena on rakentaa ekosysteemi ja osaamiskeskittymä, jossa myös yksittäiselle yritykselle luodaan mahdollisuudet tarttua avautuviin mahdollisuuksiin pilottilinjastojen ja yhteiskäytön myötä, vaikka muuten niille rajallisen kapasiteetin hyödyntäminen olisi liian suuri investointi. Näin mahdollistamme uudenlaisen bisneksen rakentamista sekä olemassa oleville yrityksille, mutta myös edellytykset kokonaan uusille yrityksille. Mahdollisuuksien luomiseen tarvitaan myös julkista ja EU-rahaa.

Haastan pohtimaan uusille markkinoille lähdettäessä:
Hahmota trendit ja arvoverkko - kenen kanssa ratkaisemme samoja ongelmia? Kuka hyötyy, ja kenen kanssa voisimme rakentaa uutta? Ajattele isosti: Kuka voi parhaiten auttaa eteenpäin - Suomi on pieni
maa. Tarvitset kansainvälisesti parhaat kumppanit mukaan.”
 
Marko Koistila
VTT
 

CASE: Kiilto

 

Kiilto SUPER Healthy Buildings -ekosysteemihanke

 
"Tavoitteena kaupallisten markkinoiden ja arvoketjun luominen kestävän kehityksen tavoitteita palveleville korkean teknologian tutkimuksen ratkaisuille. Halusimme Kiillolla lähteä vastaamaan ilmastonmuutoksen ja sairaiden rakennusten haasteisiin. Kiillon SUPER Healthy Buildings ekosysteemihankkeen tavoitteena on yhdistää high-end tutkimus ekosysteemin ja luoda rakennetun ympäristön kestävyyttä ja terveellisyyttä parantaville korkean teknologian tutkimuspohjaisille ratkaisuille kaupalliset edellytykset ja markkinat.

Miten saadaan rakennettua arvoketjut kiertotalouteen yhdistämällä tutkimus ja ekosysteemit?

Referenssiksi: Intiassa 5% kaikista kaivannaisista menee laattojen valmistamiseen. Koska laatat eivät ole uudelleenkäytettäviä, tarvitaan jatkuvasti uusia kaivannaisia. 

Kiillolla on teknologia ja työkalupakki, jolla voidaan esimerkiksi tuottaa hajoavista materiaaleista liimaseoksia, joilla rakennusmateriaalien kierrätettävyysaste nousee ja elinkaari pitenee huomattavasti. Liimaseoksia käytetään laajalti kaikessa rakentamisessa rakennuksista huonekalutuotantoon. Hajoavien liimaseosten ansiosta esimerkiksi kylpyhuoneremonttien toteutustapa muuttuu täysin, hinta laskee, kierrätettävyys nousee ja remontin vaikutukset asumisviihtyvyyteen ja terveyteen paranevat huomattavasti. Haasteena on se, miten rakennetaan kiertotaloutta tukeva arvoketju ja bisnes, kun saatavat hyödyt realisoituvat vasta n. 10-vuotta rakennusvaiheen jälkeen, jolloin remontin ostajana on usein eri taho kuin rakennusvaiheessa.

Liimoja on joka paikassa, ja potentiaali on suuri. Ennen kuin tämä kannattaa saattaa rautakauppoihin, pitää ratkaista arvon siirtyminen - Miten saadaan arvoketjut rakennettua kiertotalouteen?"
 
Raija Polvinen
Kiilto
 

MITEN TUTKIMUSLÄHTÖISTEN INNOVAATIOIDEN
KAUPALLISTAMISESSA ONNISTUTAAN YHDESSÄ?

Oma kokemus on, että lähdetään kaupallistamaan ajatuksella:

”Hei, tää on hieno juttu, tästä voi tulla vaikka mitä.”
- ja samalla unohdetaan, onko sille asiakastarvetta.

Innovaatio ei ole innovaatio ilman kaupallista menestystä

Kun loimme Beneqin, otimme missioksi: “Turning innovations into success”.
Tunnistimme, että innovaatiosta puhutaan kapeasti tuotekehityshankkeena.
Mutta innovaatio ei ole innovaatio ilman kaupallista menestystä.

EKANA MARKKINOILLA EI OLE HELPPO TIE

 

TYKKI - INNOVAATIOSTRATEGIA

 

TYKKI-strategia on innovaatiostrategia, jota usean kasvuyrityksen hallituksessa vaikuttava Sampo Ahonen on käyttänyt läpi toimialojen. Strategia perustuu yksinkertaisesti kolmeen sanaan: tunnistaminen, ymmärtäminen ja kaupallistaminen.

 

T = Tunnista liiketoimintamahdollisuus.

Y = Ymmärrä. Ymmärrä relevantti asiakastarve ja oma kyvykkyys tarjota ratkaisu.

K = Kehitä ratkaisu. Kysy asiakkaalta, tutkimuslaitoksilta, yliopistoilta > Rakenna ekosysteemi avuksi.

K = Kaupallista.

I = Innovaatio.

 

CASE: Beneq & Pesmel

 

TYKKI -strategia käytännössä

 
“Kun lähdimme kartoittamaan, löytyykö atomikerrospinnoituslaitteiden kaupallistamisosaamisellemme markkinoita, aloitimme kysymällä tätä asiakkailta. Kaikkiin saamiimme tarpeisiin emme pystyneet tarjoamaan ratkaisua, mutta saimme kavennettua fokusaluetta. Ymmärsimme, että osaamme tehdä koneita ja laitteita ja projekteja sekä viedä ne maailmalle, mutta jotta ymmärtäisimme, millaisesta ratkaisusta olisi arvoa asiakkaalle, kysyimme uudestaan, mitä ohutkalvomenetelmällä voisi tehdä. Saimme lukuisia ratkaisuja, mutta tarvitsimme vielä apua, ja pyysimme sitä tutkimuslaitoksilta mm. Kiinasta, Euroopasta, USA:sta. Näin rakensimme samalla ympärillemme ekosysteemin, jolta kysyä apua, kun tarvitsimme ratkaisun johonkin asiakkaan ongelmaan.

Tätä samaa mallia on hyödynnetty lukuisissa muissakin yrityksissä. Mm. täysautomaattisia korkeavarastoja ja materiaalivirtoja raskaassa teollisuudessa hallitsevassa Pesmelissä loimme markkinoilla ylivoimaisen Digital Twin -ohjelmiston näin. Yksinkertaisesti, kysyimme ensin asiakkailta, mitä tarpeita siellä on materiaalivirtojen käsittelyyn ja mitä raskaiden kappaleiden käsittelyn lisäksi pitäisi olla. Ymmärsimme sitä kautta, että materiaalivirtojen hallinnan työkalut ovat usein esimerkiksi exceleitä tai muita manuaalista työtä vaativia ratkaisuja. Emme tehneet isoa tuotekehityshanketta, mutta lähdimme insinöörien kanssa pohtimaan, olisiko prosessien automatisoinniksi tehtävissä jotain, ja voisiko tietoa ymmärtää paremmin ja viedä sitä takaisinpäin asiakkaalle.
 
Lopputuloksena syntyi ohjelmisto, joka kerää dataa jatkuvasti ja mahdollistaa reaaliajassa näkemisen, mitä tehtaalla tapahtuu. Samalla ymmärretään paremmin asiakkaan prosesseja ja pystytään tarjoamaan heille parempia ratkaisuja oikea-aikaisesti. Tämä on erittäin kannattavaa liiketoimintaa, jolla päästään myös syvemmälle asiakkuuksiin.”
 
Sampo Ahonen
Beneq & Pesmel

INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN

KUINKA VASTUULLINEN OMISTAJA TUKEE INNOVAATIOKEHITYSTÄ?

 

PARHAAT INNOVAATIOT JA RATKAISUT LUODAAN YHTEISTYÖSSÄ

 

Suunnannäyttäjät ymmärtävät, ettei yksin voi onnistua. Toimivan yhteistyön elementit:

 

1. Luottamus

- Näytä suuntaa - johda esimerkillä!
- Ole avoin ja rehellinen - kuuntele ja viesti aktiivisesti läpi koko matkan
- Ihmiset rakentavat luottamuksen

 

2. Osapuolten strateginen tahtotila ja tärkeys

- Määrittele hankkeen suunta ja näytä itse esimerkkiä avoimuudesta
- What’s In It For Me -keskustelu hankkeen alkuun on must. 
- Uusia pelimerkkejä yhteistyösopimuksiin startup-puolelta

 

3. Tasavahvat osapuolet vs. yksi veturi?

- Pohjana luottamus ja sopimukset
- Haasta: Usein yhteistyötä tehdään isojen yritysten kankeiden prosessien mukaisesti ja sopimusehdoin
- Mahdollista: Sopimukset ja projektit tuovat valmiit, tutut mallit yhteistyöhön
- Keskustelkaa ja sopikaa selkeät yhteiset tavoitteet
- Yhteisesti sovitut ja tarvittaessa muokattavissa olevat toimintamallit ja check pointit
- Oppeja ketteristä sopimusmenetelmistä voi löytyä startup-puolelta!

Hyvän projektin erottaa huonosta sen toteutus:

Kun rakennetaan ekosysteemiä, jossa mukana kilpailijoita, voi olla hyvä
ajatus hyödyntää ulkopuolista, neutraalia fasilitaattoria.

Meille ekosysteemiyhteistyö on osoittanut,

että sitä enemmän saa mitä enemmän panostaa.
Jos jää seisomaan laidalle, ei varmaan mitään ole saatavissa.

Esimerkiksi Konecranes-Pesmel-yhteistyöstä ei olisi tullut mitään,

jos emme olisi uskaltaneet kertoa, että - tämä me osataan, mutta tuosta ei ymmärretä
yhtään mitään. Tärkeää on uskallus jakaa, mitä tiedetään, mutta myös ongelmat.

 

MITEN DATATALOUS JA ALUSTAT MUUTTAVAT
YHTEISTYÖTÄ JA TOIMINTAMALLEJA?

DATA KESTÄVÄN KASVUN VAUHDITTAJANA

 

CASE: Konecranes

 

Datan keräämisellä isot hyödyt

 
“Meillä datan hyödyt näkyvät mm. toiminnan merkittävänä tehostumisena, koulutusaikojen lyhentymisenä ja yhtenäisempänä palvelukokemuksena asiakkaille. Datasta on luotu kilpailukykytekijä, joka tuo liiketoiminnassa konsultoivan otteen.

Sen hyväksyminen, että joku toinen yritys voi kerätä dataa ja rakentaa sen päälle, voi olla vaikeaa. Olemme tehneet töitä oman datan hyötykäytön ja kaupallistamisen kanssa ja nähneet, kuinka prosessi muuttuu ja yhteistyökumppanit kasvavat samalla. Asiakkaalle kaikki tieto on avointa ja saatavissa, eli he näkevät, miten data muotoutuu, miltä se näyttää. Meidän osaamisen ydintä on, että pystymme tuomaan sen näkyviin ja oivalluksia siihen päälle. Tekoälyä hyödyntämällä ja edistyneemmillä työkaluilla päästään vielä pidemmälle.”
 
Juha Pankakoski
Konecranes

Aika monta kertaa näissä on menty rähmälleen

Ansaintamallien näkökulmasta, mitä useamman yrityksen yhteenliittymä sitä
heterogeenisempää tietoa jaetaan, ja kaupallisen hyödyn saaminen on hankalaa.

Jotta ekosysteemialustoista saadaan toimivia

Rakennusvaiheessa on tärkeää löytää hyvä toimija veturiksi, sellainen, joka ottaa aktiivisen
roolin ja hyvän siivun tehtävästä työstä, muttei liikaa. Kriittisen (data)massan saaminen
edellyttää muutamaa vahvaa toimijaa, jotka tuovat vähän enemmän sisältöä.

Datan jakamisella kilpailijakyräilystä vahvempaan
yhteistarjoomaan ja uskottavammaksi maailmalla

Aika usein ajatellaan ensin, että ollaan suoria kilpailijoita, mutta keskusteltaessa huomataan, että toimijoilla saattaakin olla toisiaan tukevia palveluja. Me olemme viemässä älykaupunkia yhdessä Suomesta maailmalle, ja tässä yhteydessä on ollut helppo huomata, että vaikka aluksi ajatellaan,
että tässä saattaa olla kilpailija-asetelmaa, yhdessä olemme uskottavampia maailmalla.

 

EKOSYSTEEMIT MAHDOLLISTAVAT UUDENLAISEN KASVUN!

MIKSI EKOSYSTEEMIT?

Kysytään asiakkaalta

Myyjät ovat kysyneet asiakkaalta, mitkä asiat huolettavat. Tämän kautta on saatu asiakkaalta
osa-alue, mikä on erilaisista lähtökohdista hankala. Tätä kautta olemme rakentaneet
ekosysteemiä - tuotetaan uudenlainen palvelu koneen ja ihmisen kanssa.

Hyödynnetään synergiat omassa arvoverkossa

Verkottunut hallituksen jäsen on esitellyt eri toimialojen yritykset toisilleen, mistä
on syntynyt lopulta keskustelujen ja pilottien kautta uusi kasvuhanke.

Parhaat innovaatiot luodaan yhteistyössä,

jossa on mukana laaja-alaisesti yrityksiä ja muita sidosryhmiä
- myös ei-kaupallisia toimijoita.

Firmojen välinen yhteistyö ymmärretään usein väärin

Ei ole mitään järkeä lähteä hakemaan huippuosaamiskeskittymiä saman toimialan yritysten välille. Yritysten välinen yhteistyö pitäisi rakentaa eri toimialoilla toimivien, toisiaan täydentävien yritysten välille. Samassa arvoketjussa olevat yhtiöt voivat tehdä yhteistyötä.
Tanskalaiset osaavat tämän hyvin.

MITEN EKOSYSTEEMEISTÄ SAADAAN TOIMIVIA?